Edessä on loistava tulevaisuus!

”Edessä on loistava tulevaisuus!”

Miltä sinusta tuntuisi sanoa näin? Valheelliselta vai vilpittömältä? Mihin sinä uskot?

Tässä tappioputkien aikakaudessa on keskeistä vaalia positiivista kieltä ja ruokkia innovatiivista mieltä, jotta menestys mahdollistuu. Keskeistä on myös löytää keinot, joilla myönteisestä tulevaisuudenkuvasta tehdään totta. Vanhoilla välineillä saadaan aikaan väsyneitä tuloksia; isot kepit ja pienet porkkanat ovat ’so last season’. Katseet on käännettävä ihmisten sisäiseen tuloksentekoarsenaaliin.

Ihmiset haluavat olla hyviä ja jopa erinomaisia työssään – meillä on tähän perustavanlaatuinen tarve. Liian harvalla on hyvään työskentelyyn aito mahdollisuus. Organisaatiot ovat pullollaan tuottavaa toimintaa estäviä henkisiä tai teknisiä kitkatekijöitä, joita ylläpidetään ”kun näin on ennenkin tehty”.

Esimerkiksi osaamattomuus, tehottomuus ja turhautuminen ovat kalliita valintoja. Työperäinen pahoinvointi kustantaa keskimäärin 6500 € vuodessa palkansaajaa kohden, todelliset kustannukset per pahoinvoiva henkilö voivat olla moninkertaiset [1]. Miksi näiden kustannusten annetaan syntyä? Luulisi rahoille olevan parempaakin käyttöä.

Investointihalukkuutta löytyy usein vasta silloin, kun työpahoinvoinnista kummunneet riskit ovat jo realisoituneet, kun vaihtoehtoja ei enää ole. Jo syntyneitä ongelmia paikatessa investoinnin tuottovaikutukset jäävät kuitenkin olemattomiksi; rahaa valuu johtamispuutteen kokoisista aukoista hukkaan. Todellisiin tuottovaikutuksiin päästään ainoastaan ennakoivalla, tulevaisuutta rakentavalla toiminnalla, ei peräpeiliin katsoen.

Johtajien tehtävänä on rakentaa määrätietoisesti inhimillistä henkilöstötuottavuutta. Johtajilta vaaditaan osaamista, näkemyksellisyyttä ja rohkeutta nostaa ’pehmeät’ tekijät liiketoiminnan kovaan keskiöön. On osattava tehdä investointeja, joiden tavoitteena on auttaa ihmisiä loistamaan työssään. Ja luotettava niiden positiivisiin tulosvaikutuksiin.

Tämä kannattaa, sillä yksi työhyvinvointiin sijoitettu euro tuottaa keskimäärin kuusinkertaisen tuoton [2] esimerkiksi siksi, että optimaalisesti motivoitunut ihminen

  • toimii 31 % tuottavammin
  • osoittaa kolme kertaa korkeampaa luovuutta työssään
  • on 10 kertaa sitoutuneempi työhönsä
  • saa aikaan 37 % kasvun myynnissä [3]

Kenellä on siis varaa jättää nämä tuotannontekijät huomiotta? Miksi inhimillinen potentiaali on monessa organisaatiossa tunnistamaton tuottavuuden tekijä? Ja miksi suomalaisten organisaatioiden investoinnit henkilöstön kehittämiseen ovat pudonneet miltei puoleen vuodesta 2008 [4]? Väitän, että kyse on pitkälti johdon puutteellisesta osaamisesta ja vakiintuneesta tavasta tulkita mieluummin nuppilukuja, kun nuppien sisäistä maailmaa. Tulospaineissa karsitaan sieltä, mistä ei todellakaan kannattaisi.

Mikä ratkaisuksi? Hyvinvointituottavuus on otettava strategiselle agendalle ja osaksi operatiivista johtamista. Tärkeintä on valjastaa se tärkein, eli ihminen jokaisella organisaation tasolla, itseohjautuvaan ja vastuulliseen työn mielekkyyden ja tuottavuuden kehittämiseen. Ja on nähtävä, että hyvinvoivaan ja tehtäviensä tasalla olevaan henkilöstöön kannattaa investoida.

Uudet tarpeet vaativat myös uusia innovaatioita, ja tämän innoittamana Sovelto Oyj on kehittänyt Työsuojelurahaston rahoittamana LOISTO-palvelun, jolla inhimillisen potentiaalin hyödynnettävyyttä voidaan lisätä. Palvelussamme keskeistä on johdon näkemyksen lisääminen hyvinvointituottavuuden strategisista ja käytännönläheisistä elementeistä, ja koko henkilöstön aktivoinnista oman työn mielekkyyden ja tuottavuuden kehittämiseen. Tässä kolmivaiheisessa mallissa

  1. autamme arvioimaan hyvinvointituottavuuden nykytilan ja keskeisimmät kehitystarpeet suhteessa liiketoimintatavoitteisiin
  2. tarjoamme toimintamallin ja työvälineet hyvinvointituottavuuden itseohjautuvaan kehittämiseen sekä hiljaisen tiedon näkyväksi tekemiseen organisaatiotasolla
  3. autamme nostamaan hyvinvointituottavuuden strategiselle agendalle kilpailukyvyn lähteeksi.

Haemme parhaillaan mukaamme pilottiorganisaatioita astumaan uudenlaisen kehityksen aikakaudelle. Hakuaika hankkeeseen päättyy 31.5.2016. Toteutus alkaa syksyllä 2016. Hankkeeseen on mahdollista hakea Työsuojelurahaston kehittämisavustusta.

Positiivisen näkeminen vaatii näkemyksellisyyttä ja rohkeutta. Tavoitteena kyse on kuitenkin varsin yksinkertaisista asioista: Ihminen on tuottava ja käyttää koko potentiaaliaan, kun hän sekä haluaa että pystyy tekemään työnsä mahdollisimman hyvin, eli kun hän kokee työnsä mielekkääksi ja on kyvykäs saamaan haluttuja tuloksia aikaan.

Tähän on hyvä keskittyä. Ja eihän tässä mitään ihmeellistä ole, saman tuntevat kaikki erinomaiseen työhön onnellisesti yltäneet nahoissaan – sen vaan tietää kun homma toimii! Vielä kun tietäisi, miten kyseistä tunnetta saa tietoisesti aikaiseksi, vai mitä?

Pidetään tässä toimintaan ryhtymisen rima mahdollisimman matalalla ja ryhdytään toimeen tavalla joilla kaikki voittavat! Olen mielelläni apunanne. Pärjäätte tosin hienosti itsekin, jos vain haluatte!

Kati JärvinenKirjoittaja:

Kati Järvinen
Johtava konsultti
Hyvinvointi ja tuottavuus, Sovelto
kati.jarvinen(a)sovelto.fi
0400 215 201

 

[1] SMT: Menetetyn työpanoksen kustannus Suomessa
[2] Työterveyslaitoksen tutkimukset
[3] Tom Rath & Jim Harter: The Economics of Wellbeing, Gallup Press ja Shawn Achor: Positive Intelligence, HBR
[4] Työterveyslaitos: Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa 2014 -tutkimus