Luovuus luo tuottavuutta

Metsäsektorin työvoiman tuottavuuden kehitys on ollut oman työurani aikana merkittävä. Syyt siihen ovat olleet moninaiset ja hyvinkin tuttuja meille kaikille. Suomi oli elinkeinorakenteeltaan vielä 1980-luvulla hyvin alkutuotantovaltainen ja selvästi taloudellisesti jäljessä Ruotsista ja USA:sta. Vuosien kuluessa tämä ero on kurottu kiinni.

Nyt metsäsektorin kone-, laite- ja järjestelmärakentamisessa ja erityisesti niiden käyttöönotossa olemme maailman kärkipäässä. Tämä on välttämätöntä, sillä haja-asutusalueella ja maaseudulla asuu merkittävästi pienempi työikäisten joukko kuin 30 vuotta sitten. Nuorten työikäisten määrä on niin absoluuttisesti kuin suhteellisesti pienentynyt. Näin tulee myös jatkumaan. Ja kun muistamme, että vain osa heistä on kiinnostunut metsäsektorista, on hyvän tuottavuuskehityksen jatkuttava edelleen.

Tuottavuuden jatkuvan kasvun ylläpitämiseksi meidän on oltava luovia. Ketjussa jokaiselta toivotaan ja edellytetään myönteistä ajattelua toimintatapojen ja -mallien edelleen kehittämiseksi. Useamman kerran on vuosien varrella tullut tunne, että tämänhän on tässä ja kehitys on varmaan saavuttanut milloin minkäkin asian suhteen ääripäänsä. Tosiasiassa kertaakaan ei ole näin ollut, vaan ne perinteisesti vahvimmiksikin koetut asiat ovat muuttuneet.

Kolmen viime vuosikymmenen aikana metsäsektorin toimintaan on eniten vaikuttanut tietoteknologian kehitys ja sen vaikutukset työtehtävien organisointiin ja työtapoihin. Näitä muutoksia on ollut ja on edelleen mahdoton ennustaa. Ne ovat vuosien saatossa aiheuttaneet ”vanhemmille” työtekijöille työssä selviytymiseen stressiä ja myös epävarmuutta työpaikkojen ja -tehtävien suhteen. Näin tulee olemaan jatkossakin. Työ muuttuu aina. Joustavuus ja epäselvyyden sietokyky ovat tärkeitä ominaisuuksia, jotka auttavat selviytymään jatkuvan muutoksen maailmassa.

Työn muuttuminen näkyy myös niissä taidoissa, joita uusilta työntekijöiltä rekrytoitaessa toivotaan. Vuorovaikutustaidot eri muodoissaan, kyky toimia verkostoissa ja monet muut sosiaalisen kanssakäymisen taidot ovat nousseet ammattiosaamisen rinnalle valintakriteereiksi.  Tässä yhdistyvät työtehtävien muuttuminen asiantuntijatehtäviksi, joissa jokainen työntekijä on laajasti vastuussa tehtävistään, sekä edustuksellisuus, jossa kaikki työntekijät edustavat ulospäin työnantajaansa. Tuottavuus kasvaa hyvin erilaisilla tavoilla kuin aiemmin pystyttiin näkemään.

 

Kirjoittaja

Heikki Pajuoja
Metsäteho Oy