”Muutos pitää tehdä turvallisemmaksi kuin paikallaan pysyminen”

Työelämä 2020 hankkeen etenemistä on seurannut kaksi työministeriä, lavalla Jari Lindström ja Lauri Ihalainen

”Muutos pitää tehdä turvallisemmaksi kuin paikallaan pysyminen”, avasi Lauri Ihalainen ajatuksiaan Työelämä 2020 -juhlaseminaarissa maaliskuussa Finlandia-talolla. Ihalainen toimi työministerinä hankkeen alkaessa 2013 ja näki sen alusta asti tärkeäksi.

Seuraavan hallituksen työministeri Jari Lindström olikin saanut kuulla Ihalaiselta useampaan kertaan, että ”tähän hankkeeseen kannattaa satsata”. He olivatkin erityisen ylpeitä, että hanketta on saatu jatkettua hyvällä menestyksellä, koska työelämän kehittämiseen yksi hallituskausi olisi ollut liian lyhyt.

Seminaarissa haluttiin nostaa esille myös tahoja, jotka ovat lähteneet tekemään uudistuksia omassa organisaatiossaan. Seuraavassa maistiaisia case-esimerkeistä:

ICT-yritys nosti tyytyväisyyttä ja tuottavuutta keskittämällä huomion hyvään johtamiseen

ICT-alan yritys MPY Palvelut Oyj oli vielä muutama vuosi sitten toimitusjohtaja Pekka Mettälän sanoin ”pitkät perinteet omaava autoritäärisesti johdettu firma, jonka taloudellinen tulos sekä asiakastyytyväisyys olivat heikentyneet jo vuosia”. Yhtiö oli itsenäisesti lähtenyt toteuttamaan kulttuurimuutosta, erityisesti johtamisen kautta.

”Oli jätettävä asenne, että meidän työntekijät ovat laiskoja ja tyhmiä. Annoimme myös vapauden tehdä päätöksiä lähellä asiakasta, eivätkä kaikki päätökset tulleet enää johdolta asti”, kertoi toimitusjohtaja. ”Pienilläkin” työkulttuurin muutoksilla yhtiö sai jo vuodessa nostettua useita mittareita: henkilöstötyytyväisyys, liikevaihto, liiketulos ja asiakkaiden määrä.

Pekka Mettälä esittelee kulttuurinmuutoksella vuodessa saatuja tuloksia.

Vanhoista työaikasuunnittelun malleista luopumalla löytyi lisää resursseja – Tyytyväisyys pysyi hyvänä

Palopäällikkö Sampsa Lintunen Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta kertoi haastavasta tilanteesta, kun heille tuli keskittämisen vuoksi resurssiongelmia: Olisi joko säästettävä henkilöstön määrässä tai käytettävissä autoissa.

He päättivät myllätä vanhoja työajan ja työskentelyn malleja. Alettiin esimerkiksi käyttää työehtosopimuksen joustoja, paikallisen sopimisen malleja, työaikasuunnittelua, kokonaispalkkaa. Tulokset olivat yllättävät: sen lisäksi ettei tarvinnut säästää henkilöstöstä tai autoista, jäi lisäksi resursseja fysioterapeutin palkkaan ja lisäkoulutukseen. Lintunen muistutti, että toki heilläkään uudet järjestelyt eivät miellyttäneet aivan kaikkia, mutta suurin osa oli tyytyväisiä.

Verohallinnossa selvitettiin avoimesti uusia tehtäväkokonaisuuksia – Eläköityminen ja automatisaatio muutoksen ajureina

Verohallinto kulkee suuressa murroksessa julkishallinnon toimintaympäristön muutosten ja digitalisaation vuoksi. Henkilöstöpäällikkö Niko Rautio kertoi, että muutamassa vuodessa heillä eläköityy 1000 henkeä mutta vain 500 paikkaa täytetään.

Uutta työtä on alettu muotoilla tehtäväkokonaisuuksien kautta. Ensin arvioitiin jokaisen tehtävään viiden seuraavan vuoden aikana kohdistuvia muutoksia. Tulosten kautta saatiin näkemys tarvittavista uusista tehtäväkokonaisuuksista. Uutta mallia on kokeiltu jo yhdessä suuressa yksikössä, ja kesän jälkeen se tulee toimintaan koko organisaatiossa. Raution mukaan muutoksesta on pyritty viestimään niin, että kaikilla, joilla on halua olla mukana muutoksessa, löytyy kyllä työtehtäviä myös jatkossa.

Työelämä 2020 on hankkeena loppusuoralla

Työelämä 2020 -hanke päättyy elokuussa 2019. Voit lukea lisää hankkeesta täällä.