Hyvinvointipalvelujen vaikuttavuus

Stora Enso Metsä aloitti vuonna 2010 henkilöstön hyvinvointimatkan osana Rethink-muutosprosessia. Hyvinvointiohjelman tavoitteena on pitää työpaikan ihmiset hyvässä kunnossa, saavuttaa riittävä terveyskunnon taso, välttää ylipainoa sekä elää energistä ja vireää arkea.

Hyvinvointipalveluiden perustana on Kehon Ikä -kuntokartoitus. Vuoden 2013 uusintakartoituksen perusteella 64 % henkilöstöstä on tehnyt elämäntapamuutoksen ja koko henkilöstön terveyskunto kehoniällä arvioituna on parantunut seurantajakson aikana lähes yhdellä vuodella.

Hanke alkoi 2013 ja päättyi keväällä 2014.

Tavoite

Tuottaa toimintamallikonsepti yrityksen hyvinvointiohjelmasta, kohdennetuista palveluista ja niiden vaikuttavuuden mittauksesta.

Hankkeen taustalla on 2010 henkilöstölle käynnistetty hyvinvointiohjelma, jossa on selvitetty alku- ja uusintakartoituksissa henkilöstön terveys- ja liikuntakäyttäytymistä sekä työkykytekijöitä. Niiden avulla on laadittu toimintamalli, joka koostuu mm. henkilöstölle kohdennetuista palveluista, omakustanteisista palveluista sekä yhteisistä tapahtumista, tyky-päivistä, koulutuksista ja viestinnästä.

Toteutus

Hanke toteutettiin osana Metsähyvinvoinnin kehittämisohjelmaa Metsämiesten Säätiön rahoituksen tukemana ja yhteistyössä 4eventin kanssa.

Alkukartoitus tehtiin vuosina 2010-2011 Stora Enso Metsän valtakunnallisissa tyky-päivissä 586 henkilölle. Kehon Ikä -kartoitus on terveyskunnon tutkimusmenetelmä, joka soveltuu yksilö- ja yritystason selvittämiseen. Uusintakartoitus toteutettiin vuosina 2013-2014.

Tulosten perusteella henkilöstö jaettiin kolmeen terveyskuntoryhmään. Ryhmiä hyödynnettiin monipuolisesti ja lähes reaaliaikaisesti palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä, kohdentamissa ja viestinnässä. Vuosien 2011-2014 aikana koko henkilöstölle tarjottiin yhteensä 27 erilaista hyvinvointi- ja elämätapamuutosta tukevaa palvelua.

Prosessin aikana etsittiin myös uusia viestintätapoja. Tuloksena syntyi pelintekijäverkosto, joka koulutettiin erikseen jalkauttamaan uusia palveluita ja käytänteitä henkilöstölle. Lisäksi jokaiselle työntekijälle lähetettiin vuosittainen Matkaopas kertomaan miten yhteisiin ja kohdennettuihin palveluihin voi osallistua.

Tulos

Alkukartoituksen perusteella henkilöstön terveyskunto oli keskiverto verrattuna muiden palveluntoimittajan asiakasyritysten aineistoihin. Henkilöstöryhmien välillä esiintyi suuntaa antavia eroja terveyskunnossa: ylemmät toimihenkilöt ja metsurit olivat paremmassa kunnossa kuin metsätoimihenkilöt ja terminaalityöntekijät. Ikäryhmien välillä terveyskunto heikkeni iän kasvaessa. Sukupuolten välillä eroja ei esiintynyt.

Uusintakartoitukseen osallistui 382 henkilöä. Selvityksen perusteella 64 % henkilöstöstä on tehnyt elämäntapamuutoksen. Keskiarvoina mitattuna muutoksen tehneet henkilöt olivat alkukartoituksessa arvioineet oman fyysisen aktiivisuuden matalammaksi, kuin ne jotka eivät olleet tehneet muutosta (36 %). Vastaavasti muutoksen tehneiden mitattu terveyskunto oli alkukartoituksessa alhaisempi. Lisäksi henkilöstöstä 63 % oli lisännyt kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöä.

Koko henkilöstön osalta terveyskunto on parantunut seurantajakson aikana lähes yhdellä vuodella. Kehon Ikä aleni +1,62 vuodesta +0,75 vuoteen, mikä on palveluntoimittajan aineistojen keskiarvoa parempi tulos. Suurin muutos oli ryhmässä, jossa alkukartoituksen perusteella oli alhaisin terveyskunto (p=0.000). Keskitason terveyskuntoryhmässä parannus oli myös tilastollisesti merkitsevä (p=0.003). Sen sijaan hyväkuntoisten ryhmässä ei tapahtunut parannusta (p=0.676).