Metsänhoitoyhdistykset ovat menossa kohti historiansa suurinta muutosta, joten organisaation ja toimihenkilöiden selviytymistä on tuettava. Avuksi lähdettiin kehittämään toiminta- ja johtamismalleja. Kehitystyössä yhdistyivät Mikkelin ammattikorkeakoulun Metsätalouden laitoksen kokemus neuvontaorganisaatioiden valmennuksesta, Peili-valmennuksesta, kehitetyn työtyytyväisyysmittariston käyttämisestä ja haastattelujen toteuttamisesta.
Hanke alkoi 2012 ja päättyi 2013.
Yhteyshenkilö: Pasi Pakkala, Mikkelin ammattikorkeakoulu
TAVOITE
Kehittää sellaisia metsätalouden neuvontaorganisaatioiden toiminta- ja johtamismalleja, jotka tukevat organisaatioita niiden perustehtävien suorittamisessa. Hankkeessa selvitettiin parhaita käytänteitä sekä kehitettiin menetelmiä ja välineitä metsäalan muutosprosessien toteuttamiseksi ja esimiestyön edistämiseksi. Tämä tarkoitti sellaisten kattavien menetelmien kehittämistä, joilla pystytään yhdistämään kaikki seuraavat tavoitteet: toimihenkilöiden työtyytyväisyyden ja työssä jaksamisen parantaminen, muutoksien laadun varmistaminen ja niihin sitoutuminen sekä tuloksekas metsäpalvelujen tuottaminen.
TOTEUTUS
Hanke toteutettiin osana Metsähyvinvoinnin kehittämisohjelmaa Metsämiesten Säätiön rahoituksen tukemana ja yhteistyössä useiden metsänhoitoyhdistysten kanssa.
Lähtökohtana oli käytännön toimintamallien ja johtamisen kehittämistarve, joka perustui käytännön ja teorian yhdistämiseen. Kehittämistyön kumppaneina olivat metsänhoitoyhdistykset Lapin ja Oulun läänin eteläpuolisella alueella. Selvitystyö yhdisti Mikkelin ammattikorkeakoulun Metsätalouden laitoksen kokemusta neuvontaorganisaatioiden toiminnan valmennuksesta, Peili (Paras esiin ihmisistä) -valmennuksesta, kehitetyn työtyytyväisyysmittariston käytöstä sekä selvitystä varten tehtävien haastattelujen toteuttamisesta. Tämän jälkeen kehitettiin luottamushenkilöille (hallitukselle), johdolle sekä toimihenkilöille suunnattuja valmennus- ja koulutusohjelmia. Näiden tavoitteena oli jalkauttaa hankkeen tuloksia kohdeorganisaatioihin ja luoda laajemmin sovellettavissa olevia toiminnallisia ohjelmia koko metsäalan käyttöön. Kehittämistyöhön osallistuivat hankkeen kaikki toimijat.
TULOS
Tämän hetken metsänhoitoyhdistyksen työhyvinvointiin ja toiminnan kehittämiseen liittyvät seikat voidaan tiivistää mm. seuraavalla tavalla:
- muutos haastaa toimihenkilöiden arvomaailman
- strategisten tavoitteiden epämääräisyys korostuu
- liiketoiminnan ja toiminnan vapauden välillä esiintyy ristiriitaa
- vaatimusten ja kapasiteetin välillä on ristiriitaa (millaista käyttäytymistä muutos suosii?)
- toimenkuvien selkeyttäminen on tarpeen
- johtamisjärjestelmissä ja -resursseissa esiintyy puutteita (seurantaa ja ennustettavuutta on kehitettävä)
- yksilöiden organisaatiosta siirrytään tiimeihin
- metsäalan työn hallinta on hyvällä tasolla
- tieto-taito ei katoa muutoksessa.
Kaiken kaikkiaan metsänhoitoyhdistys on hyvä työpaikka, jossa viihdytään.
Mikkelin Ammattikorkeakoulun hyvinvointihankkeen tarkempi esittely
Hankkeesta on ilmestynyt seuraava julkaisu, jota voi ostaa verkkokaupasta osoitteesta www.tahtijulkaisut.net:
Pakkala Pasi 2014. Liiketoimintaa ja edunvalvontaa – Näkökulmia työhyvinvointii metsänhoitoyhdistyksissä. Mikkelin ammattikorkeakoulu, A: Tutkimuksia ja raportteja – Research Reports 87. Mikkeli 2014.
