UPM Silvesta käynnisti pitkäjänteisen työhyvinvoinnin kehittämishankkeen osana UPM:n Työturvallisuuden ryhtiliikettä. Hanke on edennyt tilannekartoituksesta ja esimiesten valmentamisesta koko henkilöstön työkyvyn tukemiseen. Toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioitiin seurantakartoituksella. Lisäksi osaa kohderyhmästä seurattiin hyvinvointianalyysillä sekä valtimoiän ja elimistön stressitilan mittaamisella. Tähän mennessä metsureiden valtimoikä on nuorentunut 4 vuodella ja muutenkin kaiken kaikkiaan ohjelman tulokset ovat olleet hyvin kannustavia.
Hanke alkoi 2012 ja päättyi 2014.
Yhteyshenkilö: Jukka Koivumäki
Muita projektilaisia: Tomi Hussi (Pohjola Terveys), Matti Varho (UPM Silvesta Oy), Tero Kemppanen (UPM Silvesta Oy), Leila Kallio-Vihersaari (UPM Silvesta Oy), Harri Lindholm (Työterveyslaitos)
TAVOITE
Havaita potentiaaliset terveysriskit mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tukea eri tavoin työssä jaksamista. Kyselykartoituksen ja henkilökohtaisten työn kuormitus- sekä palautumismittausten perusteella luotiin henkilökohtaisia toimenpideohjeita ja tavoitteita työssä jaksamisen tueksi. Erityisesti kohteena olivat yksilön terveyteen vaikuttavat tekijät: työhön sopiva liikunta, ravinto, uni ja palautuminen sekä muut elintavat. Lisäksi hankkeessa keskityttiin työhyvinvointia tukevaan esimiestyöhön.
TOTEUTUS
Hanke toteutettiin osana Metsähyvinvoinnin kehittämisohjelmaa Metsämiesten Säätiön rahoituksen tukemana ja yhteistyössä Pohjola Terveyden, Työterveyslaitoksen sekä UPM työterveyshuollon kanssa.
Koko UPM Silvestan terveyttä, työkykyä ja toimintakykyä kartoitettiin aluksi Pohjola Terveyden tekemällä Hyvinvointikartoituksella. Vastanneiden joukosta valittiin yhteistyössä työterveyshuollon toimijoiden kanssa 40 työntekijää (kyselyssä ilmeni useampia terveyden tai työkyvyn riskitekijöitä). Heille tarjottiin mahdollisuus osallistua henkilökohtaiseen Hyvinvointivalmennukseen. Tälle joukolle tehtiin myös Työterveyslaitoksen toimesta verisuoniterveyden ja elimistön stressitilan mittaukset. Kyseisen valmennusryhmän valinnan tavoitteena oli löytää sellaiset työntekijät, jotka hyötyisivät valmennuksesta eniten ja joiden terveydentilaan riskin vähentämisellä olisi merkittävä edistävä vaikutus.
Hyvinvointikartoituksessa täytettiin kyselylomake, jolla selvitettiin koettua terveyttä ja työkykyä, elintapoja sekä koettua fyysistä toimintakykyä suhteessa työn vaatimuksiin. Verisuoniterveyttä tutkittiin mittaamalla valtimoiden jäykkyys, sokeri- ja rasva-arvot sekä tulehdusarvo. Stressihormonien sylkinäytekeräykset tehtiin samanaikaisesti kuormittumista ja palautumista seuraavan sykevälivaihtelumittauksen kanssa. Tutkimusten yhtäaikaisuuden tarkoituksena oli hakea tieteellistä näyttöä sykevälivaihtelumittauksen eli Hyvinvointianalyysin luotettavuudesta.
UPM työterveyshuolto teki kohdejoukolle Hyvinvointianalyysin: kolmen vuorokauden sykevälivaihtelumittauksilla kartoitettiin työ- ja vapaa-ajan henkistä sekä fyysistä kuormittumista, palautumista ja liikuntaa. Mittaukset toistettiin vuoden kuluttua. Molempien mittausten yhteydessä otettiin laboratoriokokeita, painoindeksi, vyötärönympärysmitta ja verenpaine.
Esimiesvalmennuksessa puolestaan pohdittiin hyvinvoinnin elementtejä ihmisen elämässä, työssä ja työyhteisössä. Tavoitteisiin kuului aktiivisen roolin rakentaminen oman hyvinvoinnin kehittämisessä omassa arjessa ja työpaikalla sekä työterveyshuollon toimintamallien hyödyntämisessä.
Hyvinvointivalmennukseen osallistuneita autettiin henkilökohtaisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä taukoamatta 48 viikon ajan: tavoitteena pysyvien elämäntapamuutosten saavuttaminen terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueilla. Valmennus perustui aktiiviseen tukemiseen ja ohjaamiseen, jossa huomioitiin osallistujan omat tarpeet, arjen haasteet sekä mahdolliset terveysriskitekijät.
UPM Silvestan henkilöstöstä valittiin myös osallistujia erilliseen Työtapavalmennukseen. Näissä yhden päivän mittaisissa valmennuksissa käsiteltiin ensin aamupäivällä terveyttä sekä hyvinvointia (työssä jaksaminen & turvallisuus) ja iltapäivällä lähdettiin maastoon. Iltapäivän maasto-osuudessa käytiin läpi käytännön töitä, pääaiheena istutus ja raivaus. Kouluttajina toimivat Pohjola Terveyden asiantuntijoiden lisäksi metsurien keskuudesta erikseen koulutettu valmentajaryhmä.
TULOS
Hanke tuotti arvokasta tutkimustietoa metsurin työstä, sen kuormitustekijöistä sekä työntekijöiden terveydestä ja toimintakyvystä. Kaikki tutkitut työntekijät saivat raportin henkilökohtaisista tuloksistaan eli omasta fyysisestä kunnostaan.
Lisäksi on saatu vahvistusta työterveyshuollon käsitykseen niistä syistä, jotka vaikuttavat henkilökohtaiseen työhyvinvointiin.
Tapaturmat ovat vähentyneet hankkeen aikana merkittävästi. Vuonna 2012 tapaturmien määrä väheni noin 60 % vuoden 2011 tasosta. Vuonna 2013 määrä putosi edelleen 20 %. Myönteisessä kehityksessä merkittävässä roolissa on ollut ennaltaehkäisevänä työnä käyttöön otettu vaaratilanteiden ilmoittaminen ja ilmoitusten käsittely osana työhyvinvointia.
Kohdennettu terveysvalmennus nuorensi metsureiden valtimoikää keskimäärin 4 vuotta. Myös palautuminen parani. Muutokset ylläpitävät työkykyä, vähentävät monien sairauksien vaaraa ja tukevat metsureiden jaksamista.
Hanketta on käytetty esimerkkinä koko UPM- konsernissa ja vastaavia projekteja on käynnistetty myös muissa metsäalan yksiköissä.
Hanke sai syksyllä 2015 Eteran Työkykypalkinnon.
