Maa- ja metsätaloudessa työterveyshuolto on järjestetty harvemmin kuin keskimäärin muilla toimialoilla. Työterveyshuollon kattavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi tarvittiin työterveyshuoltopalveluiden kehittämistä juuri tälle toimialalle sopiviksi. Tällöin ne palvelisivat paremmin alan yrityksiä, työntekijöitä ja työn ominaispiirteitä. Kaikki lähti liikkeelle yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyön ja molempien osapuolten tietämyksen lisäämisestä.
Hanke alkoi 2012 ja päättyi keväällä 2013.
Yhteyshenkilö: Mika Nyberg, Työterveyslaitos
Muita projektilaisia: Maija-Leena Merivirta, Minna Savinainen, Työterveyslaitos
TAVOITE
Kehittää yhdessä alalle sopivia työterveyshuoltopalveluja, lisätä niin alan yritysten kuin työterveyshuoltopalveluja tuottavien tahojen tietoisuutta alan erityspiirteistä ja työterveyshuollon mahdollisuuksista, arvioida työterveyshuollon vaikuttavuutta sekä saada aikaan työterveyshuoltomalli, jota voisi levittää valtakunnallisesti metsäalalla.
TOTEUTUS
Hanke toteutettiin osana Metsähyvinvoinnin kehittämisohjelmaa Metsämiesten Säätiön, Koneyrittäjien liiton, Puuliiton, Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry:n ja Yksityismetsätalouden työnantajat ry:n rahoituksen tukemana ja yhteistyössä Pirkanmaan Puukuljetus Oy:n, Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan, PJP Metsäexpertit Oy:n, Metsä-Häkkinen Oy:n, Metsä-Haliseva Ky:n ja Tampereen Työterveys ry:n kanssa.
Hankeyrityksiin tehtiin alussa ja lopussa ryhmähaastatteluja, joiden teemoina oli yhteistyö oman työterveyshuollon kanssa, oma aktiivisuus ja suhtautuminen työterveyshuoltoon sekä tietoisuus työterveyshuollon palveluista. Lisäksi yritysten työterveyshoitajille tehtiin alussa yksilöhaastattelut, joiden aiheena oli työterveyshuollon toiminta ja yhteistyö asiakasyrityksen kanssa.
Keskeisin työtapa oli työkokoukset, joissa yhdessä yritysten edustajien sekä mukana olevan työterveyshuollon edustajien kanssa suunniteltiin työterveyshuollon keskeisiä toimintoja alan tarpeiden perusteella. Kehitettäviksi toiminnoiksi valikoituivat työpaikkaselvitykset, terveystarkastusten ja toimintasuunnitelman sisältö. Kokouksissa nousi lisäksi esille esimiesten koulutuksen tarve varhaisesta välittämisestä ja työterveyshuoltojen koulutus riskinarvioinnista.
Vaikuttavuuden arvioinnissa käytettiin alku- ja loppuhaastatteluista sekä eri dokumenteista saatuja tietoja yrityksen ja työterveyshuollon konkreettisesta yhteistyöstä. Tarkastelun kohteena olevat materiaalit olivat työterveyshuollon toimintasuunnitelma, työpaikkaselvitysraportti, riskinarviointi, KELAn korvaushakemus ja työsuojelun toimintaohjelma.
Hankkeen aikana toteutettiin yhteensä kuusi työpaikkakäyntiä ja yksi ergonomialuento yrityksen koko henkilöstölle. Nämä toteutti hankkeessa mukana ollut työterveyshuolto.
Lisäksi toteutettiin kaksi koulutusta esimiehille ja työkykyasioista vastaaville henkilöille. Teemana oli HUPS eli ”Huolehdi, Uskalla, Puutu, Seuraa”. Yrittäjät kokivat koulutuksen hyvänä tukena esimiehenä olemiseen ja varhaisen välittämisen mallin saattamiseksi käytäntöön.
TULOS
Tulokset koottiin metsäalalle räätälöityyn Työterveys kuntoon -oppaaseen, jonka voit ladata tai tulostaa itsellesi alla olevan linkin kautta.
