Työturvallisuusriskit on otettava paremmin huomioon metsätähteiden haketuksessa. Tutkimuksemme osoitti hakkuutähteiden sisältämät mikrobit työterveysriskiksi. Homesienet, bakteerit ja niiden endotoksiinit leviävät ilmaan ja ohjaamoihin haketuksen aikana. Suojautumista mikrobeja sisältävältä pölyltä tulee parantaa, koska tutkimuksessa toteutetun kyselyn mukaan hengitysteitä ärsyttävät pölyt ja homeen hajut koettiin suureksi haitaksi haketustyössä.
Hanke alkoi 2012 ja päättyi 2013.
Yhteyshenkilö: Sirpa Laitinen, Työterveyslaitos
Muita projektilaisia: Esko Rytkönen, Kari Ojanen (Työterveyslaitos), Mika Jumpponen (Työterveyslaitos)
TAVOITE
Selvittää metsähakkeen tuotannon työturvallisuusriskien suuruutta ja hallintamahdollisuuksia tienvarsihaketuksessa.
TOTEUTUS
Hanke toteutettiin osana Metsähyvinvoinnin kehittämisohjelmaa Metsämiesten Säätiön rahoituksen tukemana.
Hankkeessa tehtiin olosuhdeselvityksiä neljän hakkurin ja yhden murskaimen toiminnasta metsätähteiden tienvarsihaketuksessa. Tutkitut työolosuhdetekijät olivat: metsähakkeen sisältämät mikrobit (bakteerit, hiivat ja homeet) sekä haketuksen aikana työilmaan leviävät mikrobit ja bakteereista peräisin olevat endotoksiinit. Samoin mitattiin työilmasta orgaaniset pölyt ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet sekä koneiden pakokaasut. Melun A-äänitasot rekisteröitiin työntekijän mukana kannettavalla meluannosmittarilla (kuva 1) ja tärinämittaukset tehtiin kuormaimen istuimelta (kuva 2). Kuormaimen ohjaamon istuimen tärinää mitattiin myös videokuvauksen avulla toteutetulla visualisointimenetelmällä (PIMEX). Tapaturmariskien kartoitus tehtiin haastattelemalla hakkurin ja haketusauton kuljettajia. Lisäksi tapaturmiin liittyviä kysymyksiä tiedusteltiin postikyselyllä. Kyselyn avulla selvitettiin hakkurien kuljettajien omia arvioita työolosuhteista.
TULOS
Hakkurityöntekijöiden hyvinvoinnista tulee pitää yhtä hyvää huolta kuin hakkurien toimintakunnosta. Työturvallisuusriskit on otettava huomioon jo työprosessien ja koneiden suunnittelussa. Suojainten käyttö on vasta viimeinen torjuntakeino.
Ohjaamoiden puhdas sisäilma edistää työntekijöiden työhyvinvointia. Koska ohjaamoiden ja ajoneuvojen ikkunat ja ovet on pidettävä ehdottomasti kiinni haketuksen aikana pölyn leviämisen vuoksi, ohjaamoiden ilmastointia tulee parantaa. Myös kuumuuden todettiin haittaavan työntekijöitä ohjaamoissa, joten ilmastointi on tarpeellinen myös lämpötilojen tasaajana.
Ilmastointijärjestelmiin asennettavilla ilmansuodattimilla pystytään poistamaan karkean pölyn lisäksi hieno pöly ja sen sisältämät mikrobit. Pöly kerääntyy suodattimiin, joten ne on säännöllisesti uusittava. Lisäksi ohjaamoiden sisätilojen siistinä pitäminen vähentää mikrobipölyn määrää ohjaamoissa.
Hakkureiden ohjaamoissa voi altistua pölyjen lisäksi pakokaasuille. Näin voi käydä etenkin jos ohjaamon ilmanottoaukko on hakkurin pakoputken vieressä tai tuulen alapuolella hakkurin pakoputkeen nähden. Pakokaasut, kuten häkä ja typenoksidit, voivat aiheuttaa työntekijöille päänsärkyä sekä lisätä hengityselinoireilua. Lisäksi työntekijöille väsymystä aiheuttavan hiilidioksidin pitoisuus nousee herkästi, jos ilma ei vaihdu riittävästi ohjaamoissa.
Tärinän ja melun torjuntaan ohjaamoissa osataan kiinnittää jo hyvin huomioita hakkurin laitevalmistajien puolelta. Tutkimuksessa havaittu kuormaimen istuimen keskimääräinen tärinä oli samaa luokkaa tai alempi kuin tärinäasetuksen toiminta-arvo 0,5 m/s2. Haketuksen aikana työntekijän saama keskimääräinen melualtistus oli pienempi kuin meluasetuksen ylempi toiminta-arvo 85 dB(A). Sen sijaan melutaso ohjaamon ulkopuolella oli hakkurin käydessä selvästi korkeampi kuin ohjaamossa ja se koettiin kyselyn mukaan haitalliseksi. Kuulonsuojainten käyttö ohjaamon ulkopuolella on suositeltavaa hakkurin ollessa toiminnassa.
Haastatteluissa merkittävimmiksi tapaturmariskeiksi koettiin liikkuminen hakkurin päällä sekä huolto- ja korjaustyöt että liikenteen riskit. Yleisimmät puutteet olivat portaiden/tikkaiden mitoitus, askelmien/kulkuramppien liukkaus ja huonot tai puuttuvat käsituet. Haastatelluille tai heidän kollegoille tapahtuneista tapaturmista vakavimmat olivat sattuneet terien käsittelyn yhteydessä maasto-olosuhteissa.
Hengityksensuojain ja silmien suojaus ovat tarpeellisia haketuksen aikana ulkoalueella liikuttaessa ja hakkurin, ajoneuvojen, työvälineiden yms. puhdistuksessa. Lyhytaikaisessa, korkeintaan 2 tuntia kestävässä työssä voi käyttää hengityksensuojaimena, FFP3-merkinnällä varustettua, suodattavaa puolinaamaria. Paras malli toistuvaan, pitempiaikaiseen käyttöön on myös silmät suojaava moottoroitu puhallinsuojain.
- Työympäristöriskien hallinta tienvarsihaketuksessa
- Mikrobit ovat työturvallisuusriski metsätähteiden haketustyössä, Työterveyslaitos, tiedote 13/2014 (tiedote ei verkossa enää)
- Mikrobit ovat työturvallisuusriski metsätähteiden haketustyössä, Metsäalan Ammattilehti, Uutiset 2014
- Mikrobit ovat työturvallisuusriski metsätähteiden haketustyössä, Koneyrittäjä 2014
