Kun Pasi Salmi lähtee aamulla töihin, hänen toimistonsa on metsä. Ei kahvihuonetta eikä käytäväpalavereita – vain saha, eväät ja päivän työmaa kartalla puhelimessa.
Pasi työskentelee metsurina Metsänhoitoyhdistys Etelä-Suomen (ent. MHY Uusimaa) palkkalistoilla. Metsurin töitä hän on tehnyt jo 42 vuoden ajan. Siinä ajassa ala, työvälineet ja ajattelutavat ovat muuttuneet, mutta yksi asia on pysynyt: ”Aamulla lähdetään metsään, päivä sahataan ja illalla tullaan pois”, kiteyttää Pasi.
Ytimekkäämmin metsurin arkea on vaikea kuvata.
Metsänhoitotöitä ja tulevaisuuden tekijöiden opastusta
Pasin työhön kuuluu pääasiassa taimikonhoitoa ja ennakkoraivausta, istutuksia sekä muita metsänhoitotöitä. Moottorisahalla tehtäviä hakkuutyötä on nykyään vähän – viime talvena poikkeuksellisesti kolme viikkoa.
Yksi tärkeä osa työtä on kuitenkin jotain aivan muuta. Pasin rinnalla moni tuleva metsäalan ammattilainen on suorittanut ensimmäisen työharjoittelunsa. Hän perehdyttää nuoria metsurin töihin aina, kun mahdollisuus tarjoutuu.
”Tätä työtä tehdään pääasiassa yksin. Siksi opastan mielelläni opiskelijoita. Se tuo mukavaa vaihtelua,” Pasi kertoo.
Nuorista hän puhuu arvostavasti: “Koulusta tulee hirveän hyvät pohjatiedot, etenkin jos on motivoitunut.”
Lämmin ruoka on tie metsurin työhyvinvointiin
Kun Pasilta kysyy työhyvinvoinnista, vastaus tulee nopeasti. “Se lähtee ravinnosta. Ravinto on kaiken A ja O.”
Metsässä syödään – ja kunnolla. Lämmin ruoka on kulkenut mukana ruokatermoksessa koko pitkän uran ajan. Yksin työskentelevälle metsurille jaksaminen on pitkälti omissa käsissä. Työ on fyysistä ja päivät pitkiä. Elämäntavat pitää olla kunnossa, että jaksaa.
“Työhyvinvointi on pitkälti omalla vastuulla. Ennen oli kaikenlaisia metsureita, elämäntavat oli kovat ja tupakkia paloi. Nykyään eletään aika säntillisesti,” Pasi kertoo.
Vapautta ja vastuuta
Työssään Pasi arvostaa eniten vapautta: “Itse määrittelet työajat, ja miten rytmität työsi.”
Vapaus tarkoittaa kuitenkin myös vastuuta. Metsuri tekee työnsä pitkälti yksin, usein ilman että kukaan käy näyttämässä työmaata. Näin ei aina ole ollut.
“Vielä 80-luvulla pomo näytti palstan. Nyt ei ole 30 vuoteen näytelty. Kartat ja työmääräykset tulevat suoraan puhelimeen,” hän kertoo.
Pasi kiittelee nykyteknologiaa. Mobiililaitteet, karttasovellukset ja sähköiset järjestelmät ovat helpottaneet metsurin työtä.
Metsässä kohtaa hirviä, harvoin ihmisiä
Metsänomistajiin Pasi harvoin törmää metsässä, kaupan kassalla sitäkin useammin. Työkavereihinkaan ei pahemmin törmää, kohtaamiset tapahtuvat lähinnä puhelimessa. Hirviä taas näkyy usein, koska ne eivät sahaa pelkää.
”Hirvi on rohkea ja ruoka houkuttelee sitä. Olen kaatanut haapaa moottorisahalla, ja hirvi on samalla syönyt puun latvaa,” Pasi kertoo.
Metsä muuttuu ja ajattelu sen mukana
Yksi isoimmista muutoksista Pasin uralla liittyy luonnon monimuotoisuuden edistämiseen.
“Ennen ohjeistettiin, että koivu hakataan pois. Nyt rauduskoivuja suositaan ja kuusta vähennetään.”
Pasi myöntää rehellisesti, ettei muutos ole ollut tehometsätalouden kasvatille helppo omaksua. Siksi on tärkeää, että työnantaja tarjoaa koulutusta.
”Sitä kautta monimuotoisuusasiat, suojatiheiköt ja muut uudet toimintatavat ovat tulleet osaksi arkea,” Pasi kertoo.
Pasi on työyhteisön hyvä tyyppi
Metsänhoitoyhdistykselle Pasi on tullut töihin vuonna 1992. Työnantaja ja Orimattilan alueen tiimi saavat Pasilta kiitosta.
”Töitä on riittänyt ympäri vuoden, eikä pakkolomille ole toistaiseksi tarvinnut jäädä.”
Pasi sai Metsämiesten Säätiön myöntämän Työyhteisön hyvä tyyppi -stipendin työkavereidensa ehdotuksesta. Perusteluissa kirjoitettiin näin: ”Pasi on positiivinen, avulias ja aina valmiina auttamaan. Hänen kanssaan yhteistyö on sujuvaa. Pasi on pidetty henkilö niin metsänomistajien kuin työyhteisönkin sisällä. Nuorten kanssa työskentely on Pasin sydäntä lähellä ja hän lähtee aina innolla mukaan lapsille ja nuorille suunnattuihin neuvonta- ja koulutustapahtumiin.”
