Metsästäjä-kirjailija, some-vaikuttaja Aleksi Lumme johdatteli Metsähyvinvoinnin pyöreän pöydän verkoston kesäkuussa järjestetyssä tapaamisessa pohtimaan, miten metsäalan julkista keskustelua voisi ohjata rakentavampaan suuntaan. Lumpeen esittelemä radikaalin asiallisuuden periaate – pysyminen faktapohjaisessa ja kunnioittavassa keskustelussa myös provokaatioiden keskellä – tarjoaa yhden näkökulman luottamuksen ja vuoropuhelun vahvistamiseen. Voisivatko metsäalan toimijat hyötyä näistä viestinnän opeista?
Metsäalan julkisessa keskustelussa on jo pitkään kärjistynyt vastakkainasettelu, jossa tunteet käyvät kuumina. Aleksi Lumpeen mukaan syy tähän löytyy samasta ilmiöstä kuin esimerkiksi metsästystä koskevissa keskusteluissa: vastakkaiset osapuolet käyttävät usein provosoivaa ja hyökkäävää kieltä. Tässä tilanteessa radikaali asiallisuus voi toimia keinona rauhoittaa keskustelua.
”Se, mitä sanotaan, on valitettavasti toissijaista. Vaikutuksen kannalta ensisijaista on se, miten sanotaan,” Lumme painottaa. Hänen mukaansa sosiaalisessa mediassa äänekkäimmät ääripäät hallitsevat keskustelua, mikä estää rakentavan vuoropuhelun. Radikaali asiallisuus on vastaus tähän: rauhallinen ja faktapohjainen lähestymistapa, vaikka toinen osapuoli käyttäytyisi asiattomasti.
Kuunteleminen on avain luottamuksen rakentamiseen
Kuunteleminen on radikaalin asiallisuuden keskeinen periaate. Metsäalan toimijoiden tulisi kuunnella vastapuolen huolia ja kysymyksiä, pyrkien ymmärtämään heidän näkökulmaansa aidosti. Tämä auttaa välttämään vastakkainasettelua ja luo tilaa rakentavalle vuoropuhelulle.
”Aktiivinen kuuntelu on tehokkain tapa luoda yhteys toiseen ihmiseen,” Lumme toteaa. Kun keskustelukumppani tuntee tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi, on helpompi löytää yhteisiä ratkaisuja. Tämä pätee erityisesti vaikeisiin ja tunteita herättäviin aiheisiin, kuten metsänhakkuisiin ja luonnonsuojeluun.
Katkaise viestinnän piikit ja luo arvoa yleisöllesi
Lumme toi esille myös sen, että metsäalan viestinnässä on vältettävä termejä tai ilmaisuja, jotka voivat synnyttää väärinkäsityksiä tai tuntua manipuloivilta. Esimerkiksi sana hoito – ilmaisussa kannanhoidollinen metsästys – on aiheuttanut kritiikkiä, koska se voi tuntua peittelevän todellisuutta.
”Rehellisyys on suurempi arvo kuin yrittää keksiä kaunisteltuja termejä,” Lumme perustelee. Tämä rehellinen lähestymistapa voi luoda luottamusta ja vähentää epäluuloja.
Tekoäly voi auttaa välttämään ilmaisuja, jotka voivat tuntua keskustelukumppanien mielestä piikittelyltä. Keskustelevalle tekoälylle voi kertoa, minkä tyyppiselle yleisölle haluaa viestinsä välittää. Viestiluonnoksesta voi pyytää analyysin tyylin heikkouksista ja ehdotuksia vaihtoehtoisista ilmaisuista.
Lumme korostaa, että sosiaalisen median aikakaudella viestinnän on tuotettava arvoa yleisölle. Provosoivat tai kärjistävät kommentit saavat toki näkyvyyttä, mutta pitkäjänteinen luottamus ja sitoutuminen syntyvät, kun tarjotaan hyödyllistä ja kiinnostavaa tietoa.
”Ihmiset ovat kyllästyneitä mölinään ja riitelyyn. Jos pystyt tuomaan esiin jotakin arvokasta ja kiinnostavaa, herätät yleisön huomion,” Lumme summaa.
Aleksi Lumme on viestinnän asiantuntija, joka tunnetaan erityisesti rakentavan ja kunnioittavan keskustelukulttuurin edistämisestä. Hän on kehittänyt ja soveltanut radikaalin asiallisuuden periaatteita, joiden avulla voidaan vähentää vastakkainasettelua ja tuoda esiin faktapohjainen viestintä tunteita herättävissä aiheissa. Lumme on aktiivinen keskustelija sekä sosiaalisessa mediassa että erilaisissa foorumeissa, joissa käsitellään metsästystä.
Lumme kouluttaa tällä hetkellä ihmisille keskustelutaitoja tekoälyn avustuksella ja etsii koulutukseen lisää osallistujia. Häneen saa parhaiten yhteyden sähköpostitse metsastakirja@gmail.com ja X:ssä @ThePleksi.
