Metsähyvinvoinnin pyöreä pöytä kokoontui kesäkuun alussa jatkamaan keskustelua tekoälyn hallitusta haltuunotosta metsäalan organisaatioissa. Työterveyslaitoksen Liisa Puskala korosti, että aivotyön ergonomiaan on kiinnitettävä huomiota entistä enemmän.
Metsähyvinvoinnin pyöreä pöytä toimii kannustajana kaikille, jotka haluavat edistää työhyvinvointia omissa organisaatioissaan. Väistämätön osa tulevaisuuden työhyvinvointia ovat tekoälyyn perustuvat työkalut. Ne voivat toimia voimavarana, mutta toisaalta kuormittavat, jos niiden käyttöönottoa ei suunnitella kunnolla.
Työterveyslaitoksen viesti: aivotyöhön tarvitaan ergonomiaa
Kouluttaja Liisa Puskala Työterveyslaitokselta käsitteli keynote-puheenvuorossaan tekoälyn vaikutuksia työhyvinvointiin erityisesti ajattelutyön ja työsuojelun tutkituista näkökulmista. Puskala totesi puheenvuorossaan, että olemme keskellä yhtä suurta muutosta kuin internetin tullessa työelämään.
Hän toi esiin sekä teknologian mahdollisuuksia että sen mukanaan tuomia henkisiä kuormitustekijöitä, erityisesti kognitiivisen ergonomian kannalta. Kognitiivinen ergonomia tarkoittaa, että työ on järjestetty niin, ettei se rasita aivoja turhaan. Esimerkiksi, että työvälineet ovat niin selkeitä ja loogisia, etteivät ne lisää kuormitusta.
Kun tekoäly hoitaa rutiinitehtävät, ihmiselle jäävät yhä monimutkaisemmat ja älyllisesti kuormittavammat tehtävät, mikä muuttaa työn luonnetta.
Suomessa kaksi kolmesta työntekijästä tekee ensisijaisesti ajattelu- tai palvelutyötä, ja lähes puolet viettää koko työaikansa ruudun ääressä. Ajattelutyön osuus ja siihen liittyvä kuormitus kasvavat nopeasti. Palautumisaikaa tarvitaan myös työpäivän aikana, sillä aivot eivät varoita ylikuormituksesta yhtä selkeästi kuin keho. Osaamme luontevasti huilata lapioinnin lomassa, mutta aivoja emme huomaa lepuuttaa.
Tekoäly voi tukea työhyvinvointia, mutta sen käyttöönotto vaatii tarkkaa suunnittelua. Se voi sujuvoittaa työtä, mutta samalla nostaa suorituspaineita tai muuttaa esihenkilöiden rooleja.
Riskinä on, että liiallinen järjestelmiin tukeutuminen heikentää ajattelukykyä. Työnkuvien muutos voi myös haastaa ammatti-identiteettiä. Esimerkiksi jos oma erityisosaaminen perustuu nykyisiin työvälineisiin, uuden opettelu voi tuntua vaikealta. Työympäristön sosiaalinen ulottuvuus, porukkahenki, ei saa kadota teknologian varjoon.
Teknologiset ratkaisut on syytä viedä käytäntöön ihmislähtöisesti ja organisaation eri osastojen yhteistyössä.
Hyvinvointi rakentuu ihmisen perustarpeista – siitä, että:
- saa vaikuttaa omiin asioihinsa
- tuntee osaavansa ja
- kokee yhteenkuuluvuutta muiden kanssa.
Pyöreä pöytä valmistelee suosituksia tekoälyn käyttöönottoon
Pyöreän pöydän tapaamisessa tarkennettiin yhdessä, miten henkilöstön hyvinvointi ja muutoskyvykkyys varmistetaan, kun tekoälypalveluiden käyttö laajenee metsäalalla.
Pyöreän pöydän näkemys oli, että yhteiset periaatteet tekoälyn hallitulle haltuunotolle auttaisivat erityisesti organisaatioita, joilla ei ole omaa henkilöstöhallintoa tai joilla on muuten niukat resurssit aiheen tarkasteluun.
Kokouksessa sovittiin, että Metsähyvinvoinnin pyöreä pöytä julkaisee nimissään työhyvinvointia edistävät suositukset tekoälyn käyttöönottoon ja viestii niistä. Suositusten tarkoitus on kannustaa työhyvinvoinnista kiinnostuneita ihmisiä ja organisaatioita. Koska lähes kaikki ovat aivan uuden äärellä, on tarve aloittaa perustason suosituksilla. Niitä kehitetään, kun ymmärrys tekoälyn mahdollisuuksista laajenee.
Liity mukaan!
Metsähyvinvoinnin pyöreä pöytä koostuu metsäalan organisaatioissa työskentelevistä henkilöistä ja on hyvinvoinnin teemoista innostuva joukko. Jäsenet kokoontuvat kahdesti vuodessa kuulemaan ja keskustelemaan ajankohtaisista työhyvinvointiaiheista. He ottavat palan vastuuta työhyvinvoinnin edistämisestä myös omissa organisaatioissaan.
Hei sinä, joka työskentelet metsäalan organisaatiossa tai vasta opiskelet! Kun olet kiinnostunut kuulemaan lisää ja jakamaan ajatuksia työhyvinvoinnista alallasi – tervetuloa mukaan Metsähyvinvoinnin pyöreään pöytään!
Lue lisää: Metsähyvinvoinnin pyöreä pöytä
Katso myös muut juttusarjan kirjoitukset: Tekoälyn hallittu haltuunotto
Tekoälyn hallittu haltuunotto tarkoittaa, että metsäalan toimijat varmistavat myös henkilöstön hyvinvoinnin, kun työvälineitä otetaan käyttöön ja kun ne vaikuttavat työnkuvaan.
