Tekoälyn murros ei ole enää tulevaisuutta vaan tätä päivää. Se ei ole enää vain ohjelmoijien, tutkijoiden tai datanörttien maailma, vaan vaikuttaa jo metsäalan organisaatioissa. Tekoäly avaa huikeita mahdollisuuksia tiedon analysointiin, rutiinitehtävien automatisointiin ja päätöksenteon tukemiseen. Mutta samalla se muuttaa myös työn sisältöä, työn merkityksellisyyttä ja osaamisvaatimuksia.
Tässä muutoksessa teknologian rinnalla on katsottava vielä tarkemmin ihmistä. Miten tekoälykauteen siirtyminen muuttaa johtamista?
Tietoisuus ja avoimuus ovat lähtökohta luottamukselle
Tekoälyn nopea kehitys ja laajenevat hyödyntämismahdollisuudet herättävät työntekijöissä väistämättä kysymyksiä – ja usein myös huolta. Korvaako tekoäly minut? Mihin minun osaamistani tarvitaan jatkossa?
Avoin keskustelukulttuuri on tärkeää. Johtajien tehtävänä on rakentaa ilmapiiri, jossa uudet teknologiat eivät näyttäydy uhkina vaan mahdollisuuksina. Kun tekoälyn käyttötarkoitukset ja tavoitteet tehdään näkyviksi, ja kun työntekijät ymmärtävät missä asioissa tekoäly auttaa ja missä ei, syntyy luottamusta ja sitoutumista.
Osaamisen kehittäminen on strateginen valinta
Tekoälyn hyödyntäminen ei tarkoita, että jokaisen täytyy ymmärtää algoritmien toimintaa. Mutta jokaisen on hyvä hahmottaa, mitä tekoäly omassa työssä tarkoittaa ja miten se voi sujuvoittaa arkea.
Johtajan rooli on mahdollistaa oppiminen ja luoda tilaa koulutuksille, mutta myös kannustaa kokeiluun. Osaava ja kehittyvä henkilöstö on organisaation paras varautuminen jatkuvaan muutokseen.
Ihmisyys ei katoa – se korostuu
Vaikka tekoäly voi hoitaa jatkossa enemmän tehtäviä, se ei voi korvata empatiaa, luottamusta tai yhteisöllisyyttä. Työn merkityksellisyyden tunne, hyvinvointi ja inhimillinen vuorovaikutus pysyvät työyhteisöjen kivijalkoina.
Tekoäly voi kertoa meille esimerkiksi missä taimikko kaipaa hoitoa tai missä on metsätuhoja. Nykyajan tietotulvassa tekoäly auttaa tiivistämään laajoista materiaaleista asiantuntijalle olennaisen tiedon työaikaa säästäen. Ihminen tarvitaan kuitenkin ymmärtämään asiantuntijan sekä asiakkaan elämäntilanne, toiveet ja arvot. Tekoäly analysoi – ihminen kohtaa.
Muutoksen johtaminen on aitoa vuoropuhelua
Tekoälyaikaan siirtyminen ei ole pelkkä teknologiaprojekti. Se on koko organisaation kulttuurin ja toimintatapojen muutos. Siksi tekoälymatka on yhteinen oppimismatka. Muutos ei synny määräämisellä, vaan mukaan ottamisella.
Tekoälyaikakausi ei vähennä tarvetta hyvälle johtamiselle. Se lisää sitä. Ihmislähtöinen, luottamusta rakentava ja osaamista kehittävä johtaminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan.
Kun pidämme ihmiset keskiössä myös teknologian murroksessa, varmistamme, että tekoäly palvelee meitä – eikä päinvastoin.
Johtaja, joka uskaltaa kohdata sekä ihmiset että muutoksen avoimesti, vie organisaation fiksusti tekoälyajan metsään. Ilman että kukaan eksyy.
Kirjoittaja Petri Pajunen toimii Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon johtajana ja opiskelee työn ohessa Jyväskylän yliopistossa EMBA-koulutusohjelmassa.
Artikkelin kuva: CC BY-SA Tiia Monto
Katso myös muut Tekoälyn hallittu haltuunotto -blogisarjan kirjoitukset.
