Metsäala tarjoaa monia polkuja niille, joita kiinnostaa luonto, vastuullisuus ja vaikuttaminen. Stora Enson ympäristöpäällikkö Niina Partanen on yksi heistä, joita metsä on vetänyt puoleensa jo pienestä pitäen.
“Olen aina viihtynyt metsässä, ja kiinnostus luontoon on ollut mukana lapsuudesta asti”, Partanen kertoo. ”Muistan ajatelleeni pienenä sitä, kuinka tyhmää on asua talossa, kun voisi vain asua majassa metsän keskellä. Mielipuuhaani iltaisin ennen nukahtamista oli ajatella, miten selviytyisin metsässä, jos eksyisin sinne. Millaisen suojan tekisin, mitä kasveja voisin syödä, millaisia ansoja rakentaisin. Noin kymmenvuotiaina päätimme kokeilla asiaa serkkuni kanssa mummolassa ja suuntasimme yöksi metsään ilman varusteita. Parisen tuntia siinä meni kuusen alla kököttäessä, kunnes kömmimme takaisin mummon luo. Emme kestäneet itikoita!”
Kipinä metsiin johti lopulta metsätieteiden opintoihin Joensuuhun ja sieltä suoraan työelämään metsäalalle: Partasen työura Stora Ensossa käynnistyi jo opiskeluaikana 2000‑luvun alussa sijaisuuksien kautta. Vuosien varrella hän on työskennellyt yrityksessä monipuolisesti käytännön metsätehtävissä, tehdasmittauksen parissa sekä viestinnän ja markkinoinnin tehtävissä ennen siirtymistään yritysvastuuteemoihin.
Viestintä ja markkinointi nousivat Partasen työssä keskiöön jo uran alkuvaiheessa. Erityisesti ympäristö‑ ja metsäviestintä alkoi kiinnostaa 2000‑luvun alussa, ja työn myötä huomio alkoi yhä enemmän kohdistua myös luonnon monimuotoisuuteen ja metsien ekologisiin kysymyksiin.
Vähitellen vastuualue laajeni, ja vuodesta 2018 lähtien yritysvastuuteemat ovat olleet Partasen työn ytimessä. Nykyisessä roolissaan Stora Ensossa hän vastaa erityisesti ympäristöohjeistuksista, jotka yhdistävät metsätalouden, luonnonhoidon ja vastuullisuuden näkökulmat toisiinsa.
“Nykyisin puunhankintaa ohjaavat monet ympäristövaatimukset, jotka ulottuvat yksittäisten lajien suojelusta laajempien elinympäristöjen huomioimiseen. Metsäasiantuntijan työ ei rajoitu enää pelkkään puun ostoon, vaan on pyrittävä huomioimaan metsänomistaja-asiakkaan tilanne kokonaisvaltaisesti. Yritysvastuussa tuemme puunostoa ja korjuuta niin, että luonto huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa”, Partanen kertoo. Työhön kuuluu myös koulutusten suunnittelua sekä laajempien kokonaisuuksien koordinointia, kuten ISO 14001 ‑ympäristöjärjestelmän integroiminen osaksi organisaation toimintaa.
Työpäivät ruudun ääressä korostavat tauottamisen merkitystä
Partasen tyypillinen työpäivä kuluu pääosin tietokoneen ääressä. Maastokäyntejä on nykyisin harvemmin, sillä Stora Ensossa ympäristöasiantuntijat vastaavat pitkälti käytännön maastotyöstä. Tämä asettaa omat vaatimuksensa työhyvinvoinnille.
“Olen huomannut, että työpäivän aikainen tauottaminen on ihan ratkaisevaa. Pelkkä iltalenkki ei riitä, jos päivällä ei pidä taukoja”, Partanen kertoo. Etätyö on arkea, sillä tiimi on hajaantunut ympäri Suomea Rovaniemeltä Helsinkiin, ja yhteistyö tapahtuu pääosin Teamsin välityksellä.
Vaikka fyysistä yhteistä toimistoarkea on vähän, yhteisöllisyys ei ole kadonnut. “Pidämme tiiminä aktiivisesti yhteyttä ja vaihdamme kuulumisia. Se luo tunnetta siitä, ettei tee töitä yksin.”
Työnantajan tuki näkyy konkreettisesti myös ergonomiassa: Partasen kotitoimistolla on käynyt fysioterapeutti säätämässä työasennot kohdilleen. Lisäksi työhyvinvointiin on yrityksessä paneuduttu yhdessä työterveyden ja eri asiantuntijoiden kanssa, tauottamisesta ravintoon ja liikkumiseen asti.
Vapaa ajalla vastapainoa ruututyölle tarjoavat pilates, koiran kanssa lenkkeily sekä puutarhanhoito. Erityisesti pilates on osoittautunut Partasen kokemuksen mukaan hyväksi tueksi istumatyöhön, ja koira pitää osaltaan huolen päivittäisestä liikkumisesta. Kasvihuone ja kasvimaa tuovat tekemiseen konkreettisuutta ja näkyviä tuloksia: “On ihanaa tehdä välillä jotain, missä näkee lopputuloksen heti. Tomaatit kasvavat, ja ne voi lopulta syödä.”
Merkityksellinen työ kantaa arjessa
Kun kysytään, mikä työssä on parasta, vastaus tulee Partaselta empimättä: merkityksellisyys.
“Olen aina ollut sydämeltäni aika vihreä. On motivoivaa saada tehdä työtä, jossa voi konkreettisesti kehittää yrityksen vastuullisuutta ja vaikuttaa siihen, miten metsätaloutta tehdään.”
Partaselle vastuullisuus onkin ennen kaikkea arjen tekemistä. Tiimin yhteydenpito on tiivistä, ja vastuullisuuskysymyksiä pallotellaan myös WhatsApp‑ryhmässä nimeltä Vastuunkantajat. ”Se on nimetty pilke silmäkulmassa, mutta kertonee jotain työn sisällöstä”, Partanen sanoo.
Merkityksellinen työ näkyy Partasen arjessa monin tavoin, mutta se vaatii myös hyvää rytmitystä. Työpäivää jäsentävät palaverit, sähköpostit ja erilaiset rinnakkaiset tehtävät, jotka katkovat tekemistä ja vaativat tietoista ajankäytön hallintaa. Työ itsessään on Partaselle mielekästä, mutta unelmatilanteessa työn rytmi olisi selkeämpi: olisi enemmän tilaa keskittyä yhteen kokonaisuuteen kerrallaan ja mahdollisuus päästä nykyistä useammin myös metsään.
“Kun aikanaan lähdin opiskelemaan, kuvittelin, että metsänhoitaja on koko ajan maastossa. Todellisuus on toisenlainen, mutta metsä vetää edelleen vahvasti puoleensa.”
Kiinnostus luonnon monimuotoisuuteen näkyy Partasen työssä myös haluna oppia jatkuvasti uutta. ”Olen opiskellut työn ohessa luontokartoitusta ja opinnot ovat herättäneet pohtimaan, miten lajitason huomioimista voitaisiin entistä vahvemmin tuoda osaksi metsätalouden käytäntöjä.”
Pitkäjänteinen työ ja tapa kohdata kollegat ovat tehneet vaikutuksen myös työyhteisössä. Tämä näkyi konkreettisesti, kun kollegat hakivat Partaselle Metsämiesten Säätiön Työyhteisön hyvä tyyppi ‑stipendiä. Perusteluissa korostuivat hänen sydämellisyytensä, ihmisläheinen työotteensa ja rakentava yhteistyö.
“Se tuntui tosi hyvältä. Oli ihanaa huomata, että työkaverit arvostavat ja ovat nähneet vaivaa stipendin eteen. Se merkitsee minulle paljon.”
Hyvät tyypit metsäalalla -artikkelisarjassa nostetaan esiin Metsämiesten Säätiön Työyhteisön hyvä tyyppi -stipendillä palkittuja, erilaisissa metsäalan tehtävissä työskenteleviä ammattilaisia. Lisätietoa Työyhteisön hyvä tyyppi -stipendistä sekä saajakohtaiset tiedotteet löytyvät Metsämiesten Säätiön kotisivuilta.
