Luonnonvarakeskus (Luke) selvitti syksyllä 2020 laajalla kyselyllä puuhuoltoketjun työntekijöiden työhyvinvoinnin nykytilaa. Runsaaseen stressiin oli selkeimmin yhteydessä heikko palautuminen. Haavoittuvaisimmiksi vastaajaryhmiksi osoittautuivat korkeamman koulutuksen omaavat, toimihenkilöt, naiset ja työnantajayrittäjät.
Luken kyselyssä yli puolet (59 %) puuhuoltoketjun vastaajista raportoi kokevansa vähintään jonkin verran stressiä. Lähes puolet (47 %) arvioi työnsä henkisesti kuormittavaksi.1 Vastauksia saatiin kattavasti metsureilta, koneenkuljettajilta, puun kuljettajilta sekä toimihenkilöiltä, yhteensä 1282 henkilöltä.
Alla olevassa kaaviokuvassa on vertailtu työhyvinvoinnin teemoja eri ammattiryhmissä. Klikkaa kuvaa avataksesi se suurempana.
Työhyvinvoinnin eri teemoihin sisältyvät kyselymuuttujat1
- Kuormittuminen: työn henkinen keveys/rasittavuus, stressi, poikkeuksellinen väsymys, kielteiset tunteet työssä, vaikeuksien kasaantuminen
- Palautuminen: työn kuormituksesta palautuminen työpäivän jälkeen, uneen liittyvinä ongelmina nukahtamisvaikeuksia, toistuvaa heräilyä
- Työkyky: työkykypistemäärä, sairauksista yms. haitta työssä, sairauspoissaolot, sairaana työskentely
- Työtaakka: työmäärä jaksamiseen nähden, töiden ruuhkautuminen, toimeliaisuuden ja tarmokkuuden tunne, parempi työn organisointi jaksamisen parantajana
- Työtyytyväisyys: tyytyväisyys nykyiseen työhön, työoloihin, työn merkityksellisyys ja tärkeys
- Vuorovaikutus ja sosiaaliset suhteet: työhön liittyvä tiedonkulku, tuki ja apu työkavereilta, voiko vaikuttaa itseä koskeviin asioihin työssä, tyytyväisyys ihmissuhteisiin, yksinäisyys
Puun kaukokuljettajia oli kyselyssä mukana 266, metsureita 186, toimihenkilöitä 266 ja työkoneiden kuljettajia 454.
Puun kaukokuljettajien tulokset asettuivat kaikilta osin lähelle keskiarvoa. Positiivisimmin kaukokuljettajat vastasivat vuorovaikutukseen liittyviin kysymyksiin ja negatiivisimmin työtyytyväisyyteen liittyviin kysymyksiin.
Metsureiden vastauksissa työtaakka ja kuormitus koettiin keskimääräistä vähäisempinä. Palautuminen ja tyytyväisyys työhön olivat myös keskimääräistä paremmalla tasolla. Sen sijaan vuorovaikutus ja oma kokemus työkyvystä olivat keskimääräistä negatiivisempia.
Puuhuoltoketjun työhyvinvointi oli heikoin toimihenkilöillä, joiden vastaukset varsinkin työtaakan ja kuormittumisen osalta osoittivat ammattiryhmien vertailussa heikointa työhyvinvointia. Myös palautuminen ja vuorovaikutukseen liittyvät vastaukset olivat keskimääräistä negatiivisempia. Ainoastaan työkyky koettiin hieman keskimääräistä vahvempana.
Työkoneiden kuljettajien työhyvinvoinnin kokonaistilanne taas oli myönteisin. Heidän vastauksensa olivat miltei kaikkien teemojen osalta keskimääräistä positiivisempia tai lähellä keskimääräistä. Työtaakka erottui teemoista vähiten kuormittavana.
Puutteellinen työstä palautuminen lisää eniten stressiä
Analysoimme tarkemmin kuormittuneisuutta puuhuoltoketjussa lineaarisen regressioanalyysin avulla.2,3 Työkuormitusta osoittaviksi muuttujiksi aineistossa valittiin stressi, hallinnan tunne, henkinen kuormitus, työtuntien määrä ja työn haitat.
Osoittautui, että stressin kokeminen oli selkeimmin yhteydessä puutteelliseen työstä palautumiseen. Kyselyvastaukset osoittivat myös, että puuhuoltoketjussa tehtiin pitkiä työpäiviä. Keskimääräinen työtuntien määrä oli 45 tuntia viikossa. Monet vastaajaryhmät (työnantajayrittäjät keskimäärin sekä puun kaukokuljetuksen palkansaajat, yksinyrittäjät ja työnantajayrittäjät) tekivät viikossa yli 50 tuntia töitä.
Pitkät työpäivät voivat lisätä fyysisten ja psyykkisten oireiden sekä sairauksien riskiä.4 Samalla työstä palautuminen heikkenee, kun pitkän työpäivän ja mahdollisen pitkän työmatkan jälkeen oman hyvinvoinnin vaalimiselle jää vähemmän aikaa.
Myös vastaajan ammattiryhmä, ammatillinen asema, mahdollisuus vaikuttaa henkilökohtaisiin asioihin työssä ja taloudellinen tilanne vaikuttivat stressin kokemiseen. Työkuormituksen osalta haavoittuvaisimpia vastaajaryhmiä olivat korkean koulutuksen saaneet (yliopisto tai ammattikorkeakoulu), toimihenkilöt, naiset sekä työnantajayrittäjät.3
Heikompi, mutta edelleen tilastollisesti merkitsevä yhteys stressiin oli loma-aikojen määrällä, poissaoloilla työstä, mahdollisuudella saada tarvittaessa tukea ja apua työyhteisössä, liikunnan harrastamisella sekä sairaana tehtyjen työpäivien määrällä.3
Työkuormitukseen liittyen yleisimmiksi työympäristön haitoiksi osoittautuivat pitkäaikainen istuminen, samanlaisina toistuvat liikkeet, yksin työskentely, tärinä sekä kylmyys tai vetoisuus.
Kirjallisuuskatsauksemme osoitti, että voimavaratekijöitä puuhuoltoketjussa tehtävään työhön taas tuovat mahdollisuus käyttää kehittynyttä teknologiaa, työympäristö metsässä ja maaseudulla sekä työn itsenäisyys.4
Hanke selvittää toimihenkilönaisten työhyvinvointia
Tarkastelimme selvityksessä myös naisten työhyvinvointia. Tilastokeskuksen kokoamien tietojen mukaan vuonna 2023 vain 19 prosenttia metsäsektorin työllisistä oli naisia. Metsätaloudessa naisten osuus oli noin 11 prosenttia. Suurin osa naisista työskentelee toimihenkilötehtävissä, eli juuri siellä, missä työhyvinvoinnin ongelmat korostuivat selvityksessämme.
Syksyn 2019 kysely osoitti, että naisten (n=53) työhyvinvointi puuhuoltoketjussa oli heikentynyt etenkin työtaakan, psyykkisen kuormittumisen, palautumisen ja vuorovaikutuksen osalta, vaikka yleinen tyytyväisyys työhön, työkyky, elintavat sekä sairauteen liittyvien poissaolojen määrä olivatkin paremmalla tolalla kuin miehillä.
Metsäsektorilla työskentelevien naisten työhyvinvointiin paneudutaan tarkemmin vuosina 2025‒2026 laadullisessa tutkimushankkeessa ”Toimihenkilönaisten työhyvinvointi metsäsektorilla, laadullinen tutkimus (MetsäNaiset)”, jonka rahoittaa Metsämiesten Säätiö. Hankkeen tavoitteena on selvittää, mitkä työn arjen tekijät heikentävät metsäsektorilla työskentelevien naisten työhyvinvointia ja miten työhyvinvointia voitaisiin parantaa.
Aineistoksi kootaan kymmenen metsäalalla toimihenkilönä työskentelevän naisen haastattelut eri puolilta Suomea. Hanke toteutetaan Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteistyönä.
Kirjoittajat:
Marja Kallioniemi, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö
Hanna-Riitta Kymäläinen, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden osasto
Lähdeviitteet:
- 1Kallioniemi, M., Kaseva, J., Peltola, A., Anttila, A. & Katajamäki, E. 2020. Työhyvinvointi puuhuoltoketjussa. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 99/2020: 88 s. Saatavilla: https://jukuri.luke.fi/items/19274ace-9092-4fed-91de-869889c2f5c7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-117-2 - 2Elo, A.-L., Leppänen, A. & Jahkola, A. 2003. Validity of a single-item measure of stress symptoms. Scandinavian Journal of Work, Environment and Health 29 (6): 444-451.
- 3Kallioniemi, M. K., Kymäläinen, H.-R., Kaseva, J., Katajamäki, E. 2025. Workload in wood harvesting and among transportation professionals — A study based on survey research in Finland. Forest Policy and Economics 178: 103530. Saatavilla: https://doi.org/10.1016/j.forpol.2025.103530
- 4Kallioniemi, M. & Kymäläinen, H.-R. 2024. Kirjallisuuskatsaus työhyvinvoinnin keskeisistä teemoista puuhuoltoketjussa: psyykkinen kuormittuminen, työtuntien määrä ja naisten tilanne. Metsätieteen aikakauskirja 2024: 23009. Saatavilla: https://doi.org/10.14214/ma.23009
