Sairauden puuttuminen ei ole hyvinvointia eikä keskivertoisuuden tutkimus kerro siitä, mikä saa meidät voimaan hyvin, suoriutumaan optimaalisesti ja löytämään rakentavia ratkaisuja.
Positiivisen psykologian perustajahahmo yhdysvaltalainen psykologi ja tutkija Martin Seligman on kuvannut positiivisen psykologian ydinfilosofiaa ”kehitä vahvuuksiasi” -lähestymistapana, verrattuna perinteisen psykoterapian ”korjaa se, mikä on pielessä” -ajatukseen. Positiivinen psykologia on tieteenala eikä siis synonyymi positiiviselle ajattelulle.
Positiivisen psykologian tutkijan professori Barbara Fredricksonin mukaan myönteisillä tunteilla on tärkeä tehtävä lajikehityksessä. Ne avartavat älyllisiä, ruumiillisia ja sosiaalisia voimavarojamme, lisäävät avarakatseisuutta, sietokykyämme sekä luovuutta. Siis parantavat kykyämme ratkaista haasteita.
Professori Fredriksson kertoi Aalto-yliopistolla luennoidessaan kokeesta lääkäreillä. Osaa lääkäriryhmästä viritettiin positiivisesti antamalla pussillinen karamelleja (jota ei saanut avata). Tämän pienen, positiivisen virittäytymisen seurauksena he tekivät oikeampia diagnooseja kuin verrokkiryhmä.
Mitä tämä voisi käytännössä tarkoittaa? Ratkaisukeskeisyyttä ongelmien vatvomisen sijaan, myönteisen vahvistamista latistamisen sijaan, huomion kiinnittämistä vahvuuksiin ihmisen ohittamisen sijaan.
Kuinka paljon positiivisuutta on tarpeeksi?
Näyttäisi, että positiivisten tunteiden suhde negatiivisiin tunteisiin tulisi olla vähintään 3/1, eli 3 positiivista tunnetta jokaista yhtä negatiivista tunnetta kohden.
Tuetko sinä positiivista virittyneisyyttä itsessäsi ja ympäristössäsi?
https://positiivinenpsykologia.wordpress.com
Kirjoittaja
Tuija Tähtinen
MMM, yritysvalmentaja
www.valmennuksenvire.fi
