Työpaikan turvallisuus ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii suunnitelmallisuutta, koulutusta ja jatkuvaa seurantaa. Uhka- ja vaaratilanteet voivat syntyä yllättäen, joten jokaisella työpaikalla tulee olla selkeät toimintamallit niiden varalle.
Työpaikkaväkivallalla tarkoitetaan tilanteita, joissa työntekijöitä uhataan tai pahoinpidellään työhön liittyvissä oloissa ja jotka suoraan tai epäsuorasti vaarantavat työntekijöiden turvallisuuden, terveyden tai hyvinvoinnin. Jo väkivallan uhan mahdollisuus voi aiheuttaa turvattomuuden tunnetta ja psyykkistä kuormitusta.
Vaikka metsäalan tehtävissä väkivalta ei ole samalla tavalla ilmeinen uhka, kuin tietyissä sosiaalialan töissä, asiakaspalvelutilanteet voivat joskus kärjistyä. Työntekijöiden kouluttaminen rauhalliseen ja ammattimaiseen vuorovaikutukseen auttaa ehkäisemään uhkatilanteita. Ennakoiva toiminta ja tunneäly ovat avainasemassa. Jos henkilö käyttäytyy uhkaavasti, tärkeintä on työntekijän turvallisuus. Tilanteesta tulee poistua ja hakea apua.
Metsäalalla töitä tehdään usein yksin. Toimiva yhteydenpito työyhteisön sisällä on tärkeää. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sovittuja toimintatapoja uhkaavan tilanteen tullessa eteen: miten ja keneen ollaan silloin yhteydessä.
Myös työyhteisön sisällä voi esiintyä uhkaa. Epäasiallinen käytös työtoverin taholta voi aiheuttaa turvattomuutta. Tällöin tilanteesta tulee ilmoittaa esihenkilölle. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa puuttumaan aina epäasialliseen kohteluun. Lain mukaan työnantajan on myös varauduttava väkivallan uhkaan työssä. Tämä tarkoittaa sekä ennaltaehkäisyä että selkeitä toimintamalleja. Turvallinen työympäristö edellyttää jatkuvaa havainnointia ja raportointia. Kaikki vaaratilanteet ja läheltä piti -tilanteet tulee kirjata. Näin tulee toimia myös silloin, kun uhka esitetään huumorin varjolla.
Vakava tai toistuva häirintä tai väkivallan uhka voi olla rikos. Työnantaja voi tukea työntekijää rikosilmoituksen tekemisessä, tai tehdä sen työntekijän puolesta. Seksuaalirikokset ovat aina asianomistajarikoksia.
Mikäli työpaikalla ei vielä ole toimintamallia uhka- ja vaaratilanteiden hallintaan, pohjana voi hyödyntää METO:n koostamaa mallia. Löydät sen Metsähyvinvoinnin aineistopankista. Lisätietoa löytyy myös sivustolta tyosuojelu.fi.
Turvallinen työpaikka ei synny sattumalta – se rakennetaan yhdessä.
Kirjoittaja, neuvottelupäällikkö Ari Teittinen toimii METO – Metsäalan Asiantuntijat ry:ssä työsuojelu- ja työturvallisuusvastaavana.
Yhteystiedeot:
ari.teittinen@metsaasiantuntijat.fi
Puh. +358 400754256
