Viime keväänä työsähköpostiin kilahti läheltä piti -ilmoitus: metsätyöntekijä oli kohdannut karhun aivan nuuskimisetäisyydeltä.
Työturvallisuuslainsäädäntö velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työntekijöidensä turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tämä tarkoittaa riskien tunnistamista, arviointia ja toimenpiteitä vaarojen poistamiseksi tai vähentämiseksi. Mutta miten työnantaja voi huolehtia työturvallisuudesta, kun työympäristö on metsä ja vaaran aiheuttajana karhu?
Karhukannan tiheyden hallinta ja yhteistyö
Tehokas keino vähentää karhukohtaamisten riskiä on huolehtia karhukannan sopivasta tiheydestä. Viime vuosina metsästyskiintiöistä tehdyt valitukset ovat estäneet kaatoja monilla alueilla, mikä on lisännyt karhukantaa. Sopivasta tiheydestä voidaan olla montaa mieltä, mutta keskustelussa on tärkeää muistaa, että metsä on monelle päivittäinen työympäristö. Työantajien on tärkeää kerätä tietoa työssä tapahtuneiden karhukohtaamisten määrästä. Yhteistyö metsäalan työnantajien kesken ja vaikuttamistyön jatkaminen ovat avainasemassa.
Varusteet maastoon ja käytön ohjeistus
Hyvä varustus on aina paras sijoitus työturvallisuuden kannalta. Vaikka Pohjois-Amerikassa yleisesti käytössä oleva karhuspray ei ole Suomessa vielä sallittu, yllätyksellisiä kohtaamisia voidaan vähentää muilla keinoilla. Metsäkeskuksessa on jo pitkään hyödynnetty karhukelloja, ja tänä syksynä varustukseen lisättiin helposti mukana kulkeva äänitorvi. Sen töräyttely tiheikköön mennessä pienentää riskiä joutua yllättävään tilanteeseen.
Varusteista ei kuitenkaan ole hyötyä, jos ne jäävät auton takakonttiin. Siksi ratkaisevaa on sitoutuminen niiden käyttöön ja annettujen ohjeiden noudattaminen – turvallisuus syntyy vasta, kun varusteet ovat mukana ja käytössä.
Karhukello ranteessa ja äänitorvi.
Koulutuksella varmuutta karhun kohtaamiseen
Karhu kuuluu luontoon, eikä kohtaamisilta voi täysin välttyä. Turvallisuutta lisää tieto karhun käyttäytymisestä ja oikeista toimintatavoista. Ohjeita löytyy verkosta, mutta koulutus on paras keino varmistaa osaaminen. Riistakeskuksen Kai-Eerik Nyholmin metsäkeskuslaisille pitämä verkkoluento sai erinomaiset palautteet, ja jatkoluentoa suunnitellaan keväälle. Lisäksi on keskusteltu yhteistyöstä kattavan uuden koulutusmateriaalin tuottamisessa.
Pelon käsittely osana työturvallisuutta
Kesälomien jälkeen Metsäkeskuksessa kartoitettiin karhukohtaamisiin liittyviä kokemuksia. Yli puolet vastaajista kertoi suurpetojen aiheuttavan jonkin verran tai paljon ylimääräistä kuormitusta. Itä-Suomessa kuormitusta kokeneiden osuus oli yli 70 %. Pelko heikentää työhyvinvointia, vaikka vaaratilanteita ei olisi itse koettu. Avoin keskustelu ja kokemusten jakaminen esihenkilön ja kollegojen kanssa helpottaa yleensä tunteiden käsittelyä. Apua voi löytyä myös esimerkiksi parityöskentelystä tai työterveyshuollon ammattilaisilta.
Yhteinen vastuu ja hyvät käytännöt
Vaikka metsä karhuineen on arvaamaton ympäristö, työnantaja voi tukea turvallisuutta panostamalla varustukseen ja osaamiseen. Yhteistyö alan toimijoiden kesken ja kokemusten jakaminen ovat jatkossa entistä tärkeämpiä. Näin voimme yhdessä parantaa metsäalan työturvallisuutta.
Kirjoittaja Tuula Jusko on Suomen metsäkeskuksen koulutuspäällikkö, joka toimii myös työsuojelupäällikkönä.
Artikkelin kuvat: Juha Niemi, Suomen metsäkeskus
