Vanha totuus kertoo, että tulevaan matkataan nykyhetken kautta menneestä ammentaen. Puuhuollon kehityskaari on sidoksissa ympäröivän maailman megatrendeihin. Ja korjuuteknologia palvelee kulloisenkin ajan puuhuollon teemoja.
Työturvallisuus nousi keskiöön elintason nousemisen myötä 1970-luvulla. Metsurityö on yksi tutkituimmista ammateista ja koneellistumisen myötä konetyön turvallisuus ja etenkin ergonomia olivat mielenkiinnon kohteina.
Metsäympäristönhoito haukkasi mielenkiinnon päähuomion reiluksi vuosikymmeneksi alkaen 1990-luvulta. Sittemmin päähuomio on kiinnittynyt yhteiskunnallisen työvoiman saatavuuden huolen myötä työhyvinvointiin ja -viihtyvyyteen, työssä jaksamiseen.
Digitalisaation mahdollistaman kehitysharppauksen myötä tiedoilla johtamisesta tulee hallitseva piirre työelämässä. Ihmisen ja motivaation, henkisen työhyvinvoinnin huolehtiminen jo meneillään olevassa murroksessa on keskeinen johtamishaaste.
Ihmisten johtamiseen keskittyvän Metsäalan Johtamisakatemian kevään 2015 kurssilla nousivat esille itsensä johtamisen ja henkilöstön monimuotoisuuden tärkeys. Menestyvät organisaatiot luovat toimintamalleja, joissa yksilöiden luovuus ja vastuuntuntoisuus ovat kantavia voimavaroja.
”Metsäteollisuuden puuhuollon huikea rationalisoinnin historia on vahva perusta tulevaisuuden tehokkaille toimintamalleille; kehittämishistoriasta tulee tuntea kollektiivista ylpeyttä. Koneellistamista vastaava tulevan vuosikymmenen kehitysharppaus otetaan digitalisaatioon nojautuen”, muistuttaa Metsätehon toimitusjohtaja Heikki Pajuoja ennakoivaa ajattelua korostaen.
Katso lisää puunkorjuun historiasta Metsäteho-lehden 2/2002 artikkelista Puunkorjuun historia 1950 – 2001.
