Kirjoitus on toteutettu Työnjako suomalaisessa puunhankinnassa selvitys 2019-2020 -hankkeen raportin ja työpajojen pohjalta.
Digitalisaation myötä metsäalan toimihenkilöiden työ ei ole enää niin sidoksissa aikaan, paikkaan tai paikalla oloon siinä määrin kuin ennen älylaitteita ja tietoverkkoja. Tietojärjestelmien ja älylaitteiden myötä ihmiset voivat valita vapaammin työnteon paikan ja ovat tavoitettavissa periaatteessa koska tahansa. Tämä antaa vapauksia työn tekemiselle, suunnittelulle ja säästää aikaa niin kulkemisessa kuin tehtävien hoitamisessa. Lisäksi viime vuoden aikana koronapandemia siirsi tietotyöntekijöitä kasvavissa määrin työskentelemään koteihin. Edellä kuvattu kehitys antaa vapautta, mutta tunnetusti vapaus tuo mukanaan vastuun.
Toinen työnteon muutosta ja haasteita kuvaava ilmiö on ollut työntekijäkohtaisen työtehtävien määrän kasvu ja tehtävien erilaisuus eli tehtävien keston vaihtelu. Puunhankinnan työnjako 2020 -hankkeen* työpajassa marraskuussa 2020 sekä hankkeen aiemmassa kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että toimihenkilöiden työpäivät koostuvat useista isommista ja pienemmistä erityyppisistä tehtävistä, mikä tekee työstä sirpalemaista tehtävästä toiseen hyppivää.
Tehtävien kunnollinen hoitaminen venyttää helposti työpäivää, sillä jokainen uusi tehtävä vaatii aloittamisen tai jo aloitetun tehtävän muistiin palauttamisen. Selvityksen mukaan koulutuskohteeksi toimihenkilöpuolelle nouseekin ajanhallinta ja oman työn suunnittelu monipuolistuneiden työnkuvien takia.
Edellä kuvatun kaltaisessa digitalisaation ja työnteon murroksessa haasteeksi muodostuu itsensä johtaminen ja itseohjautuvuus. Kuinka hallita työtä, työpäivää ja lukuisia tehtäviä ilman, että työnteko hallitsee tekijäänsä? Kuinka ohjata itseään niin, että osaa suunnitella ja rytmittää tehtävät työpäivään ja työviikkoon?
Mitä on itsensä johtaminen ja itseohjautuvuus?
Itsensä johtaminen on suunnittelua, tavoitteiden asettelua ja itsensä kannalta hyvien valintojen tekemistä. Käytännön tasolla itsensä johtaminen lähtee esimerkiksi työviikon ja -päivien suunnittelusta etukäteen.
Varsinaisten työtehtävien aikatauluttamisen lisäksi työntekijä huolehtii siitä, että hän varaa aikaa myös tauoille ja stressaavista työtilanteista palautumiselle. Isommat työtehtävät voi pilkkoa pienemmiksi osatehtäviksi, joille pitää asettaa realistisia aikatauluja. Työpäivä kannattaa mitoittaa myös häiriöitä kestäväksi, sillä yllätyksiä tulee aina. Etukäteen suunnitellun työpäivän tavoitteena voi olla esimerkiksi hoitaa kaksi isompaa tehtävää tai yksi isompi tehtävä ja muutama pienempi tehtävä.
Mahdollisuus työskennellä itseohjautuvasti ja omien aikataulujen mukaisesti lisää usein työmotivaatiota ja työn mielekkyyttä. Jotta aitoon itsensä johtamiseen päästäisiin, tulisi oppilaitosten ja työnantajan järjestämän koulutuksen tarjota keinoja ja välineitä ajanhallinnan ja itsensä johtamisen taidon kehittämiseen. Jatkuva työelämätaitojen kehittäminen työuran aikana ylläpitää kokonaisvaltaista ammattitaitoa.
*Hankkeen virallinen nimi on ”Työnjako suomalaisessa puunhankinnassa selvitys 2019-2020”
Lue lisää hankkeesta
- Metsätehon raportti 256: Työnjako suomalaisessa puuhuollossa 2020. Kyselytutkimuksen tulokset
- Metsätehon tiedote 2/2020: Metsäalan työnkuvat ja tehtävien koulutustarpeet selvitetty ensi kertaa
- Hankkeen tavoite ja tausta
Kirjoittaja
Heikki Ovaskainen
etunimi.sukunimi@metsateho.fi
puh. 050 300 6188
Metsäteho Oy
Hanketta on rahoittanut Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. Lisätietoa www.mmsaatio.fi.
