Osallistuin Metsäalan Johtamisakatemian 24. vuosikurssille. Päivistä sai ammennettua kasan tärkeitä oppeja, joita hyödyntää kansainvälisissä työtehtävissä. Minulle jäi erityisesti mieleen se, kuinka tärkeää yhteyden rakentaminen on, ja kuinka paljon jokainen voi tehdä sen eteen.
Työskentelen kansainvälisten metsäasioiden asiantuntijana MTK:ssa, ja minulle kansainväliset verkostot ja niiden johtaminen ovat työni suola. Tätä varten sain paljon hyviä oppeja Metsäalan Johtamisakatemiasta, johon osallistuin huhtikuussa 2024.
Verkostojen johtamisen avaimet
Nykyisessä tehtävässäni johtamiseni keskittyy muun muassa edunvalvontaprojektien sekä verkostojen ja ryhmien johtamiseen.
Verkostoja ei voi johtaa komentamalla tai sanelemalla. Verkostoissa suuntaa näytetään parantamalla jäsenten välistä vuorovaikutusta sekä luomalla verkoston jäsenille uusia kannustimia. Johtaminen vaatiikin yhteisten reittien etsimistä, jotta kaikki saadaan puhaltamaan yhteen hiileen.
Kukaan tuskin pääsi Metsäalan Johtamisakatemian peruskurssilta ulos ilman, että pääsi ja joutui kyseenalaistamaan omat taitonsa yhteisön rakentajana. Minulle ja varmaan monelle muullekin osallistujalle päällimmäisenä mieleen jäivät opit siitä, kuinka olla luomassa parempaa yhteyttä työyhteisössä. Yhteyden ja hyvän vuorovaikutuksen rakentaminen kuulostaa helpolta, mutta käytännössä se on pitkäjänteinen prosessi, jossa on useita eri vaiheita ja haasteita.
Suurten verkostojen johtamisessa koen tärkeäksi ymmärryksen siitä, miten yhteisön jäsenet johtavat itseään. Jokaisen tavat johtaa itseään ovat usein muilta työntekijöiltä piilossa. Erilaisia tyylejä itsensä johtamisessa on muun muassa siinä, miten henkilö asettaa tavoitteitaan, kokoaa ja käsittelee tietoa, ohjaa toimintaansa ja priorisoi sekä säätelee reaktioitaan. Kun ymmärrän näitä eroja, voin yrittää lisätä jäsenten välistä vuorovaikutusta ja motivoida heitä toimimaan omassa roolissan parhaalla mahdollisella tavalla.
Olen myös ammentanut paljon ajatuksia kurssin sisällöstä siihen, miten kohdata kollegoita onnistuneesti. Opimme kaikki kurssilla hyvän kommunikaation viisi vaihetta: viritä, kuule, tutki, jäsennä ja sulje. Kiireessä kaikkien näiden raksiminen listalta on vaikeaa. Kansainvälisessä työssä puheenvuorot venyvät, ja loppupäätelmät jäävät liian usein ilmaan roikkumaan, koska aikataulu on tiukka. Kansainvälisissä verkostoissa puheaika ei aina mene tasan, vaan tietyissä kulttuureissa tilan ottaminen on tärkeämpää kuin sen antaminen toisille. Kuinka siis iskostaa kaikille kuuleminen ja sulkeminen luonnolliseksi osaksi keskustelua? Tässä haluan kehittyä tulevina vuosina vielä lisää.
Uudet tavat johtamiseen
Itse ajattelen, että tulevaisuuden johtaja on entistä parempi kannustamaan muutosten johtamiseen sekä rohkea kansainvälistymään.
Omasta mielestäni esimerkillä johtaminen on keskeistä. Omalla käytöksellään voi jopa huomaamattaan asettaa standardit omille työkavereilleen. Johtajan tulee myös näyttää, että uudet tavat toimia voivat olla mahdollisuuksia. Tästä esimerkki on muun muassa tekoäly. Johtajan tulee tietää sen edut ja mahdolliset haitat, ja vasta, kun hän pystyy itse motivoitumaan sen käytöstä, hän voi altistaa muut kohti muutosta. Tekoälyn hyödyntäminen työssäni on minullekin vielä uusi ja jännittävä suunta. Mutta perustelemalla, että tekoälystä voi saada oivan kaverin pitkien EU-raporttien läpikahlaamiseen ja yhteenvetojen tekemiseen, saan rohkaistua verkostojani kohti entistä parempaa työtulosta.
Kansainvälisiin asioihin paneutuminen on toinen kuvaus siitä, kuinka omalla esimerkillä voi vaikuttaa. EU:n tai YK:n käytävillä tehdyt päätökset tuntuvat monelle kaukaisilta, mutta vaikuttavat vahvasti kotimaahan. Minun tehtävääni kuuluukin innostaa mahdollisimman monia vaikuttamaan metsäalalle tärkeisiin kansainvälisiin työryhmiin, lakialoitteisiin ja prosesseihin. Koska monelle teemat eivät ole ennestään tuttuja, tehtävä ei ole aina helppo. Mutta perustelemalla kansainvälisen työn välttämättömyydet ja tuomalla siihen uusia, osallistavia työskentelytapoja, epäilyt voidaan muuttaa innostukseksi.
Metsäala murroksessa
Metsäala tarvitsee uusia, uteliaita ja uskaliaita tapoja katsoa maailmaa. Kansainvälisyys on tässä keskiössä. Meidän ei tule tuudittautua uskomukseen, että meillä asiat tehtäisiin aina parhaiten. On tärkeää, että luomme verkostoja niin pohjoismaisissa, EU:ssa ja EU:n ulkopuolisissa yhteyksissä, jotta pääsemme jakamaan omaa osaamista mutta myös oppimaan muilta. Metsäsektori Suomessa on pieni. Siksi ideoita tulee usein palloteltua samanmielisten, tuttujen henkilöiden kanssa. Mutta kun omat ajatukset viedään kansainvälisiin ympyröihin, saadaan aidosti testattuja sekä haastettua omia argumentteja. Metsistä tietämättömälle perusteita metsänhoidosta saatetaan joutua vääntämään juurta jaksaen, ja samaan aikaan alaa viedään eteenpäin päivittämättä ja haastamalla omia, tuttuja ajatusmalleja.
Metsäalan täytyy uskaltaa tehdä asioita uudella tavalla, mutta samaan aikaan on tärkeä saada koko yhteisö olemaan ylpeä omasta työstään sektorin eteen. Omissa kansainvälisissä verkostoissani hyvällä johtamisella koen voivani saavuttaa Suomen rajat ylittävää muutosta, josta poikii hyötyjä koko sektorille. Katsomalla, miten muualla asioita tehdään, voi ammentaa paljon myös meille. Samalla voimme ennustaa myös tulevaa. Se, mitä YK:n tasolla päätetään, päätyy lopulta EU-päätöksiin, ja sitä kautta Suomen metsäsektorille. Keskusteluista ammennetaan paljon hiljaista tietoa, jota jakaa verkostoissa.
Työelämä ja johtaminen ovat paljon muutakin kuin substanssia. Jos jotain haluaisin tuoda suomalaisiin verkostoihini kansainvälisestä työstä, se olisi lisää inhimillistä kohtaamista. Pienillä sanoilla ja kysymyksillä voi saavuttaa luottamusta, joka on pitkällä aikavälillä työelämässä kallisarvoista. Sitä on aito yhteys.
Maria Pohjala
Kymppi, Metsäalan Johtamisakatemian kurssi numero 24
Pohjala työskentelee MTK:ssa kansainvälisten metsäasioiden asiantuntijana.
