Motivaatiotutkija Dan Pink puhuu siitä, kuinka bisnesmaailman käsitys motivaation syntymisestä on ristiriidassa sen kanssa, mitä tiede meille osoittaa. Perinteisen käsityksen mukaan palkinnot ja bonukset auttavat hyvän tuloksen saavuttamisessa. Useat tuoreet tutkimukset kuitenkin osoittavat, että asia on usein päinvastoin.
Princetonin yliopiston tutkija Sam Glaxberg teetti ns. kynttiläongelman kahdelle ryhmälle. Kynttiläongelma on tieteen parissa vanha luovaa ongelmanratkaisukykyä mittaava tehtävä. Ryhmälle A sanottiin, että tutkimme kuinka kauan tavallisilla ihmisillä menee ratkaista tämä ongelma. Ryhmälle B taas tarjottiin melko vaatimatonta rahapalkintoa siitä, jos he olisivat nopeimman ¼ joukossa tehtävän ratkaisemisessa. Tutkimus osoitti, että ryhmä B oli keskimäärin 3,5 minuuttia hitaampi kuin ryhmä A. Tämän selittää ns. ”toiminnallinen kapeakatseisuus”. Kun ihmiset ovat hyvin keskittyneitä toimimaan tiettyjen rajojen puitteissa ongelman ratkaisemiseksi, se rajoittaa aivojen toiminnan fokuksen kapealle alueelle eli rajoittaa luovuutta ja kykyä keksiä vaihtoehtoisia ratkaisuja.
Tämän kaltaisia tuloksia saatiin myös FED:n eli Yhdysvaltain keskuspankin sponsoroimassa tutkimuksessa, joka teetettiin MIT:n taloustieteen opiskelijoilla. Siinä opiskelijat pelasivat erilaisia pelejä ja heille luvattiin pieni, keskisuuri tai suuri palkinto heidän pelimenestyksensä mukaan. Tutkituissa tehtävissä suoritus huononi, mitä isompi palkinto oli tarjolla. Tutkijat epäilivät, että tulokset voisivat olla kulttuurisesti vinoutuneita, joten he toistivat kokeen Intian Manduraissa. Tulokset kuitenkin olivat samanlaisia; pienen tai keskisuuren palkinnon saajat eivät erottuneet toisistaan kovinkaan paljoa, mutta he joille oli tarjottu suurinta palkintoa motivaattoriksi, suoriutuivat selkeästi huonoimmin. Mm. London School Of Economics on sittemmin toistanut nämä tutkimustulokset ja todennut raportissaan, että taloudellisilla kannusteilla on huono vaikutus kokonaissuoriutumiseen.
Tutkimuksissa toistuu viesti, että mikäli tehtävä edellyttää vain mekaanisia taitoja, palkinto todellakin nopeuttaa suoritusta kuten odotettua. Mutta jos tehtävä edellyttää vähänkin kognitiivisia kykyjä kuten luovaa ajattelua tai ongelmanratkaisua (kuten suurin osa nykyisen työelämän tehtävistä), palkinnot ja bonukset vaikeuttavat huomattavasti tehtävän ratkaisua.
Dan Pink käyttää esimerkkinä itseohjautuvan työskentelyn eduista Microsoftin 1990-luvulla aloittamaa Encarta-tietosanakirjaprojektia. Microsoft käytti erilaisia rahallisia motivaattoreita ja palkkasi valtavan määrän asiantuntijoita, jotta saataisiin aikaan toimiva tietosanakirja internettiin. He tekivät kaiken oppikirjan mukaan. Muutama vuosi myöhemmin käynnistyi Wikipedia-projekti, jossa vapaaehtoiset muokkasivat ja työskentelivät tietosanakirjan parissa, koska halusivat ja pystyivät. Kaikki tietävät kummasta lopulta tuli se kaikkien tuntema tietoaitta. Tässä esimerkissä kärjistyy se kuinka paljon paremmin toimii sisäisten motivaattoreiden viisas käyttäminen.
Katso (englanninkielinen) video
Kirjoittaja
Tuija Tähtinen
MMM, yritysvalmentaja
www.valmennuksenvire.fi
