Lehdistötiedote 29.11.2017
Metsäalalla tehdään yhdessä hyvää työkulttuuria
Suomi elää metsästä, mutta metsäala elää ihmisistä. Työkulttuuria kehitetään nyt tiiviissä yhteistyössä alan toimijoiden kesken.
Metsähyvinvointi-ohjelma käynnisti vuonna 2010 aktiivisen työelämän kehityksen koko alalla. Taustalla oli metsäalan toimintamallien jatkuva muuttuminen, ja sen nähtiin vaikuttavan kaikkiin työntekijöiden tehtäviin.
– Ohjelman myötä käynnistyi erilaisia hyvinvointihankkeita, ja sen lisäksi yritykset investoivat paljon myös omaa rahaansa ja aikaansa. Alan toimijat ovat havainneet, että uudistuminen vaatii osaavia, motivoituneita ja hyvinvoivia ihmisiä, kertoo Laura Kammonen, Metsähyvinvoinnin viestintäkoordinaattori.
Mukana ovat olleet kaikki isot metsäyhtiöt sekä laaja joukko pienempiä yrityksiä ja toimijoita, esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksiä ympäri Suomea.
Kun työympäristö ja -tehtävät muuntuvat, eivät työntekijät aina pysy mukana muuttuneissa rooleissa ja osaamistarpeissa. Tämä voi aiheuttaa turhautumista ja kykenemättömyyden tunnetta.
– Esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksissä luotiin toimenkuvakortit, joiden avulla henkilö voi hahmottaa työnsä merkityksen koko yhdistyksessä ja laajentaa näin ymmärrystä eri toimenkuvien tehtävistä ja vastuista, Kammonen havainnollistaa.
Motivaatiota lisäävät työn merkityksellisyys ja toisaalta vapaus tehdä omaan työhön liittyviä päätöksiä. Metsähyvinvoinnissa halutaan syventää ymmärrystä siitä, kuinka esimerkiksi työntekijöiden motivaatio vaikuttaa suoraan yritystoiminnan tulokseen. On myös tärkeä huomata, mitkä asiat edistävät tai heikentävät innostumista ja onnistumista työelämässä.
Johtamisakatemia hylkää tulosjohtamisen ismit
Työyhteisöt tarvitsevat johtajia, jotka osaavat nähdä tulevaisuuteen. Vuosina 2015–2017 on järjestetty kuusi Metsäalan Johtamisakatemiaa, jotka saavat jatkoa myös ensi vuonna. Syyskuussa järjestettyyn Johtamisakatemiaan osallistui muun muassa Metsähallituksen viestintäjohtaja Terhi Koipijärvi.
– Viimeistään nyt on aika hylätä fossiiliset tulosjohtamisen ismit ja pelkät numeeriset tavoitteet. Työn merkityksellisyys on suuri eteenpäin vievä voima. Ihmisjohtaja ei vaadi valmiita ratkaisuja vaan sallii kysymykset motivoivalla otteella, Koipijärvi kiteyttää.
Koipijärven mukaan miesvaltaisella alalla on oltu pitkään liian homogeenisiä. Johto ajautuu helposti palkkaamaan samankaltaisia ihmisiä. Johtamisakatemia muun muassa kannustaa tunnistamaan monimuotoisen henkilöstön kilpailutekijänä.
Metsähyvinvointi-ohjelma sekä Metsäalan Johtamisakatemia ovat saaneet rahoituksensa Metsämiesten Säätiöltä. Marraskuussa pidetyillä Metsäpäivillä julkistettu aktivointikampanja etsii nyt parhaita kokemuksia, ajatuksia ja toiveita hyvästä työkulttuurista alan ammattilaisilta osoitteessa www.metsahyvinvointi.fi.
Lisätiedot:
Metsäteho Oy:n viestintäkoordinaattori
Metsähyvinvointi-hankkeen koordinaattori
Laura Kammonen
puh. 040 570 4777
etunimi.sukunimi@metsahyvinvointi.fi
