Sairauspäivärahaa mielenterveyssyistä saaneiden määrä kasvoi vuonna 2023 ennätyslukemiin: yli sataantuhanteen henkilöön. Kasvu johtuu erityisesti ahdistuneisuushäiriöistä. Mielenterveyttä kannattaakin hoitaa jo ennaltaehkäisevästi.
Sairauspäivärahan saaminen mielenterveyden häiriöiden perusteella on lisääntynyt viime vuosina erityisesti 16–34- ja 35–49-vuotiailla. Kasvu on ollut suhteellisesti jyrkintä nuorimman ikäryhmän naisilla.
Vuonna 2023 pelkästään 16–34-vuotiaiden ikäluokassa menetettiin noin 7400 henkilötyövuotta, kun 39 000 nuorta kärsi mielenterveyden häiriöistä.
”Sairauspäivärahaa saaneiden määrä on selvästi suurempi naisilla kuin miehillä, mutta suhteellisesti kasvu on miehillä ollut lähes samansuuruista. Kyseessä ei siis ole vain naisia koskeva ongelma”, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren.
Alemmilla toimihenkilöillä eniten poissaoloja – metsäala ei ole immuuni
Kun verrataan ylempiä toimihenkilöitä, alempia toimihenkilöitä ja työntekijöitä, näistä ryhmistä alemmassa toimihenkilöasemassa olevilla on eniten mielenterveysperusteisia sairauspoissaoloja. Naisilla sairauspoissaolot ovat aina olleet suurempia kuin miehillä.
”Osittain erot selittyvät hoitoon hakeutumisesta, ja lisäksi työn kuormittavuuden erot voivat vaikuttaa. Naiset ovat miehiä useammin ammateissa, joissa työ on psyykkisesti kuormittavaa, kuten hoitoalalla”, Blomgren kertoo.
Metsäala ei ole tälle kehitykselle immuuni. Mielenterveyspoissaolojen lisääntyminen näkyy Blomgrenin mukaan kaikilla aloilla.
Mielenterveyshäiriöiden lisääntymistä selittää moni tekijä
Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen taustasyitä on useita: mm. työelämän henkisen kuormittavuuden kasvu, mielenterveyshäiriöitä koskevan stigman väheneminen, mielen hyvinvoinnin medikalisoituminen, työn ja perheen yhteensovittamisen haasteiden kasvu ja elintapojen muutokset, mm. lihavuuden yleistyminen.
”Lisäksi erityisesti nuorten harteille tuntuu kasaantuvan epävarmuustekijöitä, kuten ilmastonmuutos, sota, pandemia, taloushuolet ja huoli omasta pärjäämisestä elämässä”, kertoo Blomgren.
Pitkään jatkunut kasvu tietotyön määrässä kuormittaa enemmän psyykkistä kuin fyysistä työkykyä.
”Ei ole yhtä ainoaa tekijää, joka kasvua selittäisi – vaan tekijöitä on useampia”, kiteyttää Blomgren.
Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisimmin sairauspäivärahan perusteena
Mielenterveyden häiriöistä ahdistuneisuushäiriöt ovat nykyään yleisimmin sairauspäivärahan perusteena. Toiseksi yleisimmin sairaslomalle jäädään masennushäiriöiden takia.
Masennushäiriöiden perusteella päivärahaa saaneiden määrä ei kuitenkaan ole enää viime vuosina kasvanut.
Ahdistuneisuushäiriöille on ominaista asioista huolehtiminen ja murehtiminen, ns. ennakoiva ahdistuneisuus sekä erilaiset stressitilat.
Vuonna 2019 tuli voimaan ahdistuneisuuden käypä hoito -suositus. Blomgren arvioi, että se on osaltaan vaikuttanut ahdistuneisuusdiagnoosien yleistymiseen. Lääkärit käyttävät Käypä hoito -suosituksia tietolähteenä ja hoitopäätösten pohjana.
”Vuonna 2021 ahdistuneisuushäiriöt ylittivät masennushäiriöt poissaolojen syynä. Kehityssuuntaa saattaa osin selittää se, että aiemmin masennukseksi diagnosoituja tiloja on siirtynyt ahdistuneisuushäiriöiden ryhmään”, hän sanoo.
Kasvava työllisyysaste lisää sairauspoissaoloja
Mielenterveydenhäiriöiden määrä lähti kasvuun vuoden 2016 jälkeen. Se ajoittuu samoihin aikoihin, kun Suomen työllisyysaste alkoi kasvaa.
”Työttömillä on tilastojen mukaan enemmän terveysongelmia kuin työllisillä. Kun työmarkkinat vetävät myös osatyökykyisiä henkilöitä, terveysongelmat tulevat paremmin esiin”, sanoo Blomgren.
Suomen työllisyysaste on ollut kasvussa vuodesta 2015. Sairauspoissaolojen ja työttömyysasteen on todettu olevan yhteydessä toisiinsa.
Mielenterveyden hoitoon on tarjolla apuvälineitä
Työssä vietetään paljon aikaa, ja mielenterveys voi työn kautta joko vahvistua tai heikentyä. Työpaikoilla voidaan paitsi edistää työkykyä ja mielenterveyttä ja ehkäistä ongelmien syntymistä, myös puuttua ongelmiin ja tehdä korjaavia toimenpiteitä. Mutta miten yksittäinen metsäalan ammattilainen, esihenkilö tai työyhteisö voi tarttua toimeen? Lue blogaus Työterveyslaitoksen mielenterveyden työkalupakista työpaikoille.
Myös Mielenterveystalon omahoito-ohjelmista löytyy Käypä hoito -palvelun suosittelema oma ohjelma mm. ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon: https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito