Blogi perustuu Minna Huotilaisen esitykseen Aivotutkimus työn kehittämisessä (18.9.2019 Heureka).

Keräämme itse monesti huomaamattamme työn tulvan ympärillemme: esimerkiksi toimistotyöläisillä sähköposti-ikkuna välähtää ruudun laidassa, paperit kasaantuvat pöydälle ja puhelin piippaa viestejä tai puheluita. Jos työskentelee omassa huoneessa, onko ovi aina auki kollegoille? Tavoitettavuus on usein hyvä piirre, mutta aivojen kannalta on tarpeellista miettiä, miten omaan aikaan voisi luoda hetkiä, jolloin voi rauhassa keskittyä ja antaa mielen vaeltaa.

Huotilainen kutsuu 2010-lukua säheltämisen vuosikymmeneksi. Uudet laitteet, välineet, internet ja media tarjoavat meille liian helposti keskeytyksiä. Hän toivoo, että seuraavaksi on tulossa rauhoittumisen vuosikymmen. Tästä on merkkejä, sillä rauhattoman työn ongelmista ja esimerkiksi tarpeellisen unen merkityksestä puhutaan julkisuudessa tällä hetkellä paljon.

Mitä aivojen näkökulmasta tapahtuu, kun olemme toiminnassa? Huotilainen käyttää tarkastelussa usein ns. U-käyrää. Epämääräisen uhkan tunteen seurauksena aivomme ovat taistele tai pakene -tilassa (vasen yläreuna, ks. kuva yllä). Jatkuvana tilana se estää meitä onnistumasta ja tekemästä sitä, mitä pitäisi tehdä. Käyrän toisessa päässä – ylhäällä oikealla – olemme ns. flow-tilassa. Tällöin käytössä on paras kognitiivinen kapasiteetti, äly ja muisti.

On selvää, että työtehtävien hoidossa pitäisi pyrkiä yleisemmin flow-tilaan. Epämääräisyys suistaa meidät kuitenkinhelposti punaiselle. Toisaalta eri tilanteissa tarvitsemme aivoilta erilaista toimintaa, joten on syytä ymmärtää, millaista tasapainoa haemme.

Erityisesti meidän tulisi suojella palautumisen tilaa (oikealla alhaalla) – niin kotona kuin työpaikalla. Miten antaisimme mielen vaeltaa eikä olla jatkuvan pommituksen kohteena? Moni varmasti tunnistaa tilanteen, kun jokin pitkään mietitty ongelma ratkeaa kuin itsestään koiran kanssa lenkillä tai illalla saunassa istuessa.

Palautuminen ja aivojen hyvinvointi ei kuitenkaan tarkoita vain loikoilua, vaan se vaatii myös kognitiivista haastetta, pientä fyysistä tekemistä tai uuden oppimista. Jokaisen on syytä ottaa pohdintaan, millä pystyisi lisäämään palautumista ja vähentämään keskeytyksiä: Onko meillä töissä turhia toimintatapoja, jotka aiheuttavat keskeytyksiä? Saanko pois sähköpostien ja viestien ilmoitukset ainakin välillä? Entä mikä olisi palautumista edistävää toimintaa vapaa-ajallani? Palautumisen kautta saamme aivomme käyttöön järkevämmin ja jaksamme paremmin.

Kirjoittaja

Blogin kirjoittanut Minna Huotilaisen esityksen pohjalta: Laura Kammonen