Tekoälyn käyttöönotto on metsäalalla jo hyvässä vauhdissa. Tämä työelämän murros koskettaa kaikkia työntekijäryhmiä metsäkoneenkuljettajasta suuryritysten ylimpään johtoon. Innovaatioiden avulla voidaan optimoida metsänhoitoa, parantaa resurssitehokkuutta ja edistää kestävää kehitystä. Vaikka teknologian hyödyntäminen tuo uusia mahdollisuuksia, on tärkeää miettiä myös, miten varmistamme työhyvinvoinnin ja inhimillisen näkökulman muutoksen keskellä. Keskustelimme tekoälyn hallitun haltuunoton pelisäännöistä Metsähyvinvoinnin pyöreän pöydän marraskuun tapaamisessa.
Tekoälyn nykytilanne metsäalalla
Metsäalalla tekoälyä hyödynnetään jo monipuolisesti. Toiminnot voi jakaa kielimallien hyödyntämiseen ja koneoppimiseen.
Luonnollisen kielen käsittelyyn perustuvia esimerkkejä (kielimallit):
- Metsänhoidon suositukset: tekoälyavusteinen hakutoiminto koostaa metsänhoidon suosituksista selkeitä vastauksia käyttäjien kysymyksiin. Kun metsänomistajat saavat luotettavaa perustietoa suosituksista, se voi antaa metsäasiantuntijoille lisäaikaa keskittyä ihmisen kohtaamiseen ja metsän yksilölliseen tilanteeseen.
- ChatGPT:tä, Copilotia ja vastaavia työkaluja hyödynnetään mm. laajojen raporttien tiivistämisessä, markkinointitekstien tuottamisessa ja koulutuksen valmistelussa.
Suurten datamassojen käsittelyyn perustuvia esimerkkejä (koneoppiminen):
- Työkoneiden optimointi -tutkimus: Tekoäly voi jatkossa varoittaa metsäkoneen kuljettajaa pehmeistä maastoalueista ja ehdottaa edullisempia reittejä, mikä parantaa työturvallisuutta. Metsäkoneet keräävät jo paljon dataa maastosta ja erilaiset anturit tulevat lisäämään datavarantoja entisestään.
- Puustotiedon analysointi: tekoälyn ja data-analytiikan avulla arvioidaan puustotietoja ja etsitään varhaisia merkkejä metsätuhoista. Tiedon avulla suunnitellaan työkohteita, esimerkiksi valitaan aiempaa osuvammin maastokohteet, joissa ihmisen pitää käydä tarkistamassa tilanne.
Käytämme monia älykkäitä palveluita jo vapaa-ajalla, eikä sitä välttämättä edes huomaa. Esimerkiksi työmatkoilla voi valita käyttääkö auto kaistavahtia, optimoiko navigaattori reitin tai huomauttaako se kuljettajalle, että olisi tauon paikka. Sosiaalisessa mediassa algoritmit ohjaavat, millaista tietoa näemme. Pyöreässä pöydässä keskusteltiinkin, että ihmisen täytyy tehdä selkeitä valintoja, kuinka paljon antaa tekniikan ohjata toimintaa ja millaista dataa luovutetaan eri paikkoihin.
Pelisäännöt työhyvinvoinnin tueksi
Pohdimme pyöreässä pöydässä, millaiset pelisäännöt työpaikoilla olisi syytä tehdä, jotta varmistetaan hyvinvointi tekoälyn haltuunotossa.
Totesimme, että tekoäly on hyvä renki, mutta huono isäntä. Työhyvinvoinnin kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa seuraavat:
- Selkeät tavoitteet ja roolit
Tavoitteiden ja roolien selkeä määrittely on tärkeää, jotta tekoälyä hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti ja ihmiset säilyttävät päätösvallan.
Keskustelussa tuotiin esiin, että perinteisen ammattiosaamisen yhdistäminen tekoälyn mahdollisuuksiin voi olla haastavaa, mutta myös palkitsevaa. Esimerkiksi ammattikorkeakoulussa on pohdittu, missä määrin perinteisiä menetelmiä, kuten metsän mittausta, tulisi edelleen opettaa manuaalisesti ennen tekoälyn soveltamista. Opiskelijoiden on tärkeää oppia kriittisesti arvioimaan tekoälyn antamia tuloksia ja kehittää analyyttista osaamistaan.
Todettiin myös, että tekoälysovellukset ovat työvälineitä siinä missä Wordkin, eikä kaikesta tarvitse sopia erikseen. - Avoin viestintä
Työntekijät on syytä ottaa mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon tekoälyn käyttöönotossa. On hyvä arvioida ja viestiä, miten tekoäly vaikuttaa työprosesseihin ja työpaikkoihin. Tämä lisää luottamusta. - Koulutus ja osaamisen kehittäminen
Jatkuva oppiminen on välttämätöntä tekoälyn käytössä. Työntekijöiden kouluttaminen sekä teknisiin että eettisiin kysymyksiin auttaa omaksumaan uusia työtapoja ja kehittämään taitoja.
Osallistujat toivat esiin, että tekoäly herättää tunteita: innostusta, mutta myös pelkoa ja epäluuloa. Osa työntekijöistä kokee tekoälyn uhkana omalle työlleen, kun taas toiset suhtautuvat siihen hyvin kokeilunhaluisesti. On tärkeää, että henkilöstön tasapuolisesta koulutuksesta huolehditaan, jotteivat asenteet vaikuta kaikille tarpeellisen osaamisen kehittämiseen. Keskustelu osoitti, että perehdyttäminen hälventää pelkoja ja turhaa mystiikkaa asian ympäriltä.
Kokemuksiin perustuva tieto tekoälyn mahdollisuuksista vanhenee nopeasti ja sen vuoksi on tärkeää pysyä jatkuvasti ajan hermolla, tarvitaan jatkuvan oppimisen ohjelma. Työntekijöitä on hyvä kannustaa kokeilemaan tekoälyä. Organisaation omat esimerkit tekevät asian helpommin lähestyttäväksi. - Eettiset ja tietoturvakysymykset sekä vastuullisuus
Tekoälyn käyttö on sovitettava organisaation arvoihin ja vastuullisuusperiaatteisiin. Tietoturva- ja tietosuoja-asioiden koulutus on tärkeä osa tätä kokonaisuutta.
Keskustelussa nostettiin esiin, että organisaatioiden tulisi laatia eettisiä ohjeita, jotka linjaavat tekoälyn käytön arvojen ja vastuullisuusperiaatteiden mukaiseksi. Tämä ei koske vain tekoälyä, vaan on osa laajempaa vastuullisuusohjelmaa, jossa otetaan huomioon ympäristövaikutukset, ihmisoikeudet ja tietosuojan kunnioittaminen. Useat metsäalan organisaatiot hyödyntävät jo code of conduct -ohjeistoja, mutta tekoälyn tuomat uudet kysymykset, kuten sensitiivisen datan käyttö ja yksityisyydensuoja, vaativat jatkuvaa päivitystä ja tarkempaa linjausta.
Tekoälyn käyttöä ohjaavat pelisäännöt ovat myös viesti työntekijöille siitä, että heidän hyvinvointinsa ja oikeutensa ovat etusijalla teknologisten innovaatioiden keskellä. - Kulttuurinen muutos ja muutosjohtaminen
Tekoälyn hallittu haltuunotto vaatii tasapainoa tehokkuuden ja inhimillisyyden välillä. Teknologia voi olla arvokas työkalu, mutta se ei korvaa ihmistä. Työhyvinvointi säilyy, kun pidämme huolta siitä, että tekoäly tukee, eikä kuormita työntekijöitä.
Metsäalan johtajien ja asiantuntijoiden tehtävä on varmistaa, että tekoälyn hyödyntäminen tapahtuu vastuullisesti, niin että teknologian tuomat hyödyt näkyvät kaikille – niin metsissä kuin työyhteisöissä.
”Hän”
Kun laadin alustuksen Metsähyvinvoinnin pyöreän pöydän työpajaan, käytin paljon aikaa tekoälyn kanssa keskustellen. Pyysin sitä etsimään ajantasaista tietoa ja esimerkkejä verkosta, tiivistämään artikkeleita, antamaan ideoita ja ehdotuksia. Se alkoi tuntua erittäin hyvältä ja ystävälliseltä työkaverilta. Pyöreässä pöydässä sitten erehdyin käyttämään tekoälystä sanaa ”hän”. Vaikka jo ensimmäisen kerran jälkeen tunnistin mokan ja sanoin sen ääneen – tekoäly on työkalu, ei inhimillinen työkaveri – niin toistin sanan vielä pari kertaa. Toivotaan, että tämä konkretisoi, minkä tyyppisten työhyvinvointiasioiden äärellä olemme.
Kaikkiaan keskustelu pyöreässä pöydässä oli hyvin antoisaa ja opimme toisiltamme, miten asiaa on lähestytty eri organisaatioissa ja millaista koulutusta siihen on saatu. Totesimme, että olisi hyödyllistä toteuttaa metsäalalle suunnattu peruskoulutus tekoälystä ja sen hyödyntämisestä.
Kirjoittaja Tarja Ollas toimii Tapiossa markkinoinnin ja viestinnän asiantuntijana. Hän on osallistunut mm. metsänhoidon suositusten tekoälyratkaisun laadintaan ja käyttää tekoälypalveluita niin työssä kuin vapaa-ajalla. Tarja on myös Metsähyvinvointi-palvelun vetäjä.
