Kirjoitus on toteutettu Työnjako suomalaisessa puunhankinnassa selvitys -2019-2020 -hankkeen työpajojen pohjalta.
Puunhankinnan työnjako 2019-2020 -hankkeen* työpajassa nousi esiin yhtenä kehitystarpeena oppilaitosten ja opiskelijoiden työelämäyhteistyön tiivistäminen. Asia ei ole sinällään uusi, sillä työelämäyhteistyötä tehdään esimerkiksi perinteisten työelämässä tapahtuvien työharjoittelujen ja opinnäytetöiden muodossa.
Oppilaitospohjaisessa koulutuksessa työtehtäviä yleensä harjoitellaan koulun tiloissa tai koulun harjoitustyömaalla. Koulun harjoituspaikat ovat usein hallittuja oppimisympäristöjä, joissa työtehtävistä on voitu riisua pois tehtävän epäolennaiset asiat ja keskittää harjoittelu tehtävän kannalta vain oleellisten piirteiden hallitsemiseen. Opettaja valvoo ja antaa palautetta opiskelijalle.
Ammattiin voi opiskella myös oppisopimuskoulutuksessa, jossa opiskelija osallistuu käytännön työelämään työpaikalla ja opettelee ammattia ammattilaisen ohjauksessa. Oppisopimuskoulutusmallissa koulutus perustuu opiskelijan ja työnantajan väliseen kirjalliseen työsopimukseen, joka solmitaan määräajaksi (oppisopimus).
Oppilaitospohjaiseen koulutukseen verrattuna oppisopimusmallissa työtä ja tehtäviä harjoitellaan käytännön työmailla työnantajan opastuksessa. Työnantaja valvoo tehtävien suorittamista ja antaa palautetta. Koulun opettaja osallistuu harjoittelun ohjaukseen ja valvontaan sovitulla tavalla. Pelkistetysti voidaan kuvata nämä kaksi tapaa opiskella, mutta onko löydettävissä jotain tältä ja väliltä, jossa olisi oikean työpaikan tuntua ja vastuuta, mutta myös opettajien tarjoama tuki tarvittaessa?
Kumppanuussopimuksella tiiviimpää yhteistyötä
Pohjois-Karjalan ammattiopisto Riverian koulutusyksikössä Valtimolla koulun ja työelämän yhteistyön tiivistämisessä on otettu käyttöön kumppanuussopimusmalli, jossa koulu vastaa osasta yrittäjän työtehtäviä toimimalla aliyrittäjänä. Tarkemmin kuvattuna koululla on sopimus paikallisen puunkorjuuyrittäjän kanssa siten, että koulu on sitoutunut lähikuljettamaan kaiken puutavaran yrittäjän työmailla koulun kalustolla oppilaiden ja opettajien toimesta. Mallissa toimitaan yrittäjän korjuuohjelmassa olevilla leimikoilla siten, että yrittäjä suorittaa puutavaran hakkuun ja koulun vastuulla on puutavaran lähikuljetus.
Tämän toimintamallin avulla työntekoon saadaan yrittäjämäinen toiminta työmaiden vaihtuvuuden sekä yrittäjän todellisten vastuiden ja velvoitteiden muodossa. Opiskelijat näkevät ja kokevat useita erilaisia työmaita lähikuljetusharjoittelun aikana sekä saavat tuntumaa nykyaikaisista tietojärjestelmistä. Lisäksi opiskelijoilla riittää ajettavaa puuta tarpeeksi, sillä puun riittävyys koulun omilla työmailla muodostui aiemmin pullonkaulaksi. Yrittäjänä toimiessa on mukana myös määrällinen velvoite, joka tuo mukaan positiivisen kiireen tunteen, kommentoi koulutuspäällikkö Mikko Saarimaa Valtimolta.
Ylipäätään yhteistyö on sujunut erinomaisesti ja mallia on tarkoitus laajentaa oppilaitoksen muihin työlajeihin: harvesterityömaalle puunkorjuussa, puutavara-autoille puutavaran autokuljetuksessa, kaivinkonetyömaalle metsänparannuksessa, asentajille huolto- ja korjaamotöihin hallissa sekä huoltoautolle maastossa, Saarimaa jatkaa.
Edellä kuvattu koulun ja työelämän yhteistyötä syventävä harjoittelumalli voisi olla käytössä myös muissa puunhankinnan tehtävissä. Esimerkiksi työmaiden ohjauksen onnistumista voitaisiin kokeilla vastaavalla mallilla metsätalousinsinöörien koulutuksessa.
*Hankkeen virallinen nimi on ”Työnjako suomalaisessa puunhankinnassa -selvitys 2019-2020”
Lue lisää hankkeesta
- Metsätehon raportti 256: Työnjako suomalaisessa puuhuollossa 2020. Kyselytutkimuksen tulokset
- Metsätehon tiedote 2/2020: Metsäalan työnkuvat ja tehtävien koulutustarpeet selvitetty ensi kertaa
- Hankkeen tavoite ja tausta
Kirjoittaja
Heikki Ovaskainen
etu[email protected]
puh. 050 300 6188
Metsäteho Oy
Hanketta on rahoittanut Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. Lisätietoa www.mmsaatio.fi.
