Hyvän elämän savotalla

Metsämiesten Säätiön ja TAMKin rahoituksella toteutettu Hyvän Elämän Savotalla –hanke oli työhyvinvoinnin valmennusohjelma, joka tarjosi valmennuspäiviä organisaation ja sen työntekijöiden työhyvinvoinnin eri osa-alueiden kehittämiseen. Hankkeen tavoitteena oli lisätä työyhteisön sosiaalista hyvinvointia, parantaa yksilön fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia sekä edistää ammatillista työhyvinvointia organisaatioiden ja toimenkuvien muutostilanteissa.

Työhyvinvointivalmennukseen osallistui noin sata työntekijää. Eri metsätöissä tapahtuvaa kuormittumista pyrittiin selvittämään mittaamalla sekä työn fyysisiä ja psyykkisiä kuormitustekijöitä että yksilöllistä kuormittuneisuutta. Metsäalan työntekijöistä olivat edustettuina yrittäjät, metsurit, johtajat ja toimihenkilöt. Valmennukseen osallistuneiden itse kokemaansa työhyvinvointia kartoitettiin hankkeessa eri mittauksilla, kyselyillä ja haastatteluilla.

Valmennuspäivien ohjelma koottiin yhdessä tilaajan/osallistujien kanssa. Työhyvinvointivalmennuksen konsepti otettiin käyttöön osallistujaorganisaatioiden kanssa yhdessä neuvotellen, joka räätälöitiin kunkin organisaation omiin tarpeisiin sopivaksi. Hankkeessa käytetyt ja kehitetyt mittarit ja menetelmät ovat sopivat, kun työhyvinvoinnin kehittämiseen osallistui koko työyksikkö tai osasto yhtä aikaa.

Fyysisen hyvinvoinnin kehittämisessä käytetyt mittaukset, kuormituksen ja palautumisen seurannassa käytetty Firstbeat Technologies Oy:n kehittämä Hyvinvointianalyysi-ohjelmisto sekä haastattelut ovat työvälineitä, joilla kulloinkin vallitseva tilanne organisaatiossa voitiin mitata. Toistettavilla seurantakerroilla toimenpiteiden vaikuttavuus pystyttiin arvioimaan. Eri mittauksista ja haastatteluista saatuja tuloksia pyrittiin viemään käytäntöön välittömästi sekä yhteisten ja henkilökohtaisten palautekeskustelujen kautta.

Nykytilasta tavoitetilaan edistymistä varten oli käytössä seurantapäivät ja -mittaukset sekä ”kannustuspuhelut” säännöllisin väliajoin. Helposti mitattavaa myönteistä kehitystä pystyttiin osoittamaan erityisesti fyysisen hyvinvoinnin osa-alueella. Omaa terveyskäyttäytymistään oli muuttanut hankkeen aikana moni. Esimerkiksi valmennukseen osallistuneista Metsähallituksen miehistä 14 vastaajasta 11 ilmoitti muuttaneensa omia terveystottumuksiaan, mitä voidaan pitää merkittävänä saavutuksena. Saavutettujen tulosten voidaan ajatella pidentävän metsäalalla työskentelevien työuria ja vähentävän sairauspoissaoloja.

Hankkeessa suunnitellut ja toteutetut työhyvinvoinnin edistämisen toimenpiteet sekä saavutetut tulokset työntekijöiden henkilökohtaisessa toiminnassa varmistanevat pysyvän muutoksen osallistujissa kohti terveellisempää elämää. Ryhmätulokset taasen ovat hyödyllisiä apuvälineitä yrityksen johdolle, kun henkilöstön työhyvinvointia kehitetään edelleen yksilöllisempään suuntaan.

Hankkeessa syntyi myös jatkokehitysehdotuksia. Vastaisuudessa on hyvä tuoda työhyvinvoinnin näkökulma selvemmin esille samoin kuin työalakohtaiset erot. Kuitenkin samaa kehittämisohjelmaa voidaan jatkossa käyttää räätälöitynä eri ammattiryhmillä. Prosessin ajallinen aikataulu täytyy varmistaa tarkemmin alusta loppuun ja mittausajankohdat oltava sovittuna jo prosessin alussa. Alla on koottuna osallistujille tehdyn kyselyn tuloksia.

 

Hankkeen hyvät kokemukset

  • hyvä kokonaisuus
  • mittaus näyttää tulokset
  • pienillä muutoksilla pääsee alkuun ja oikeaan suuntaan
  • ajattelemisen aihetta kaikille – mitattua tietoa
  • mittaus antaa oikeaa tietoa
  • luennot hyviä
  • yhteiset päivät mukavia
  • uutta, tutkittua tietoa mittauksen avulla (alkoholin tai rankan liikunnan vaikutukset palautumiseen)
  • kehonkoostumusmittaus ja tasapainon mittaus – ”ihmevehkeitä”
  • tietoisuus omasta terveydestä lisääntynyt
  • puitteet kuten tilat ja ruoka hyviä
  • ilo tulla paikalle
  • mittaukset omasta itsestä auttavat tiedostamaan missä mennään
  • ruokatottumusten muutos edistää muutosta terveellisemmäksi
  • ajattelu muuttunut
  • tomaattien syönti ja liikunta lisääntynyt
  • toinen mittaus oli helpompi
  • ohjeistukset mittauksiin olivat riittäviä
  • mittausjaksot positiivinen kokemus

Kehittämisehdotukset

  • mittareiden toimintavarmuus
  • kohdennus enemmän omalle alalle esim. metsäalalle
  • markkinoinnissa huomata kohdentaminen ja sisältölupaukset
  • miten mittaus erottelee stressin eri muotoja?
  • mittausjakson pituudeksi koko työviikko
  • miten vuosikierron kuormittavuus voitaisiin huomioida mittausajankohdassa?
  • ennakkotietoa koko hankeprosessista enemmän (”hyppäys tuntemattomaan”)
  • mukana kuntotestaus tai fyysinen terveystarkastus esim. istumatyöntekijälle
  • tietopakettina tarkkaa terveystietoa esim. ravinnosta, liikunnasta, unesta (kirjallinen ohjevihkonen)

Kirjoittaja:

Jarmo Perttunen
Tampereen ammattikorkeakoulu