Maatila innosti metsäalalle

Tanner tömisee ja metsä ryskyy, kun Elina Haapaniemi istuu harvesterin puikoissa ja kaataa nuoria mäntyjä. Sisällä ohjaamossa on kuitenkin mukavan lämmintä ja turvallista, vaikka tarkkana saa olla kuitenkin, niin kuin aina, kun puita kaadetaan. Olemme Vihdin Ylimmäisissä, Työtehoseuran omistamalla harjoittelualueella ja opetusmetsässä, jossa on juuri käynnissä kuivahkon kangasmetsän harvennus. Harvesterin saloihin Elinaa opettaa kouluttaja Vesa Saksman.

Elinalla on nyt menossa kolmas vuosi metsäenergian tuottajan opinnoista. Kyseessä on 180 osaamispisteen laajuinen metsäalan perustutkinto. Koulutuksen aikana opiskelija saa valmiudet työskennellä energiapuun hankinnan ja käytön tehtävissä. Opinnoissa perehdytään metsäkoneiden käyttöön, kunnossapitoon, huoltoon ja tiedonsiirtoon. Näiden lisäksi opitaan metsänhoitoa, energiapuun hankintaa sekä käyttöä. Opintoihin kuuluu myös kuljetusalan perustason ammattipätevyyden suorittaminen.

Elina ja metsäenergian tuottajan tärkeä työkalu: harvesteri
Elina ja metsäenergian tuottajan tärkeä työkalu: harvesteri

Elina on kotoisin Etelä-Pohjanmaalta, missä hänen vanhemmillaan on maatila. Jo pienestä tytöstä pitäen hän on viihtynyt metsässä, milloin marjassa, milloin sienessä sekä myös tottunut maatilalla käytettäviin koneisiin.

”Kun olin 15-vuotias, olin mukana seuraamassa perheemme metsässä tehtäviä hakkuita”, kertoo Elina innostuneena.

Siitä asti hän on pohtinut, voisiko metsästä tulla hänelle ammatti. Hän kouluttautui ensin merkonomiksi, mutta ei ole siinä ammatissa toiminut. Vuosien mittaan hän pohti metsäalalle siirtymistä, kunnes vuonna 2010 hän näki naisen harvesterikuskina. Tästä hän sai kimmokkeen itsekin lähteä opiskelemaan alaa ja alkoi aktiivisesti etsiä internetistä, missä päin eteläisessä Suomessa voisi alaa opiskella. Niin hänestä tuli TTS:n metsäenergian tuottaja -koulutuksen opiskelija.

”Ensimmäisenä vuotena opettelimme metsänhoidon teoriaa sekä raivaus- ja moottorisahan käyttöä”, kertoo Elina korpin huudellessa kauempana metsän yllä.

Myös ajokonesimulaattorilla opeteltiin ajamaan. Elina kertoo, että simulaattorit ovat käteviä silloin, kun opetellaan koneiden ohjausliikkeitä ulkoa, koska liikkeiden pitää tulla selkärangasta automaattisesti.

”Sitten kun mennään metsään oikean koneen puikkoihin, homma sujuu jo huomattavasti helpommin, kun on ensin kuivaharjoiteltu”, kertoo Elina.

Toisena vuonna vuorossa olivat yto-aineet eli yhteiset tutkinnon osat, esimerkiksi äidinkieli, toinen kotimainen kieli, vieras kieli ja matematiikka. Elina sai merkonomitutkinnon ansiosta korvattua näitä aineita, joten kun muut opiskelivat niitä, Elina kävi Etelä-Pohjanmaalla ajamassa metsäkonetta Metsäkoneurakointi Jukka Virnala Oy:ssä. Sen lisäksi hän teki esseemuotoisia itsenäisen opiskelun verkkotehtäviä energiapuun korjuuseen sekä metsäenergiaraaka-aineen hankintaan ja käyttöön liittyen. Nyt meneillään oleva opiskelujen kolmas vuosi on mennyt ajokoneen sekä harvesterin ajon harjoittelussa. Opinnoissa on paljon käytännön harjoituksia ja työssäoppimista. Työssäoppimisen Elina aloitti kuluvan vuoden syyskuussa Metsäkoneurakointi Panu Valden Ky:ssä.

Joystick
Näitä joystickejä on kummallekin kädelle yksi ja nappuloita ja toimintoja riittää…

Metsäenergian tuottaja on suhteellisen uusi metsäalan tutkintonimike, joka on syntynyt bioenergian merkityksen kasvun myötä. Ammatissa voi työskennellä energiapuun korjuussa, lähikuljetuksessa ja varastoinnissa sekä kone- tai lämpöyrittäjänä. Tutkinnon osa metsäenergiaraaka-aineen hankinta ja käyttö antaa perusedellytykset toimia myös bioenergian tuotantolaitoksen käyttöön, huoltoon ja ylläpitoon liittyvissä tehtävissä ja turvetuotannossa.

Pakolliset tutkinnon osat ovat metsien hoito ja puunkorjuu, metsäenergiaraaka-aineen hankinta ja käyttö sekä energiapuun korjuu. Valinnaisia tutkinnon osia ovat kuljetusalan perustason ammattipätevyys, koneellinen puunkorjuu sekä lämpölaitoksen käyttö, hoito ja huolto. Elina valitsi tutkinnon osiksi kuljetusalan perustason ammattipätevyyden sekä koneellisen puunkorjuun.

Elinaa kiinnostaa tässä vaiheessa ajokoneen käyttäminen, koska se antaa paremmat valmiudet ajaa harvesteria.

”Mukavinta opiskelussa on ollut ajokoneella ajo sekä opiskelu luonnonhoitokorttia varten, koska siinä opittiin tuntemaan puita, kasveja sekä metsä- ja luonnonsuojelulakiin liittyviä luontokohteita.”

Työelämään menon Elina näkee positiivisena ja on sitä mieltä, että työpaikka kyllä löytyy, kun vain itse on aktiivinen sen hakemisessa. Jätän Elinan harjoittelemaan harvesterin ohjaamoon – vielä runsas puoli vuotta, niin hän on valmis työelämän palvelukseen!

Harvesterikuski
Harvesterikuski näkee pitkälle

Teksti ja kuvat:

Liisa Lahdensaari-Nätt
TTS Työtehoseura