Metsäammattilaisten työstä käydään jatkuvaa keskustelua sosiaalisessa mediassa. Voiko sen sävyyn ja monimuotoisuuteen vaikuttaa? Kun tunnistaa erilaiset keskustelun persoonat, on helpompi viestiä järki ja tunteet huomioiden. Oman arkisen työn esiintuominen on sen jälkeen helpompaa ja hyvä keskustelukulttuuri lisää työhyvinvointia.
Artikkeli kokoaa vinkkejä metsäalasta kertomiseen, rakentavaan keskusteluun ja palautteen hallintaan sekä esittelee kuusi somepersoonaa, joiden tyylien ymmärtäminen voi auttaa somessa toimimiseen.
Vinkkejä metsäalasta ja omasta työstä somettamiseen
Metsäalan ammattilaisia kohdellaan usein yhtenä massana ja monelle tulee ensimmäisenä mieleen hakkuut. Hyvä uutinen tai pitkäaikainen kehitys herättää harvoin huomiota. Jotta metsä olisi mukana somekeskusteluissa muutenkin kuin poliittisena aiheena, on tärkeää tuoda näkyviin alan työtehtävien ja tavoitteiden suuri moninaisuus. Olisi hyvä, jos ammatillista keskustelua näkisi useammin avoimilla somekanavilla, ei vain ammattiryhmien sisäisillä foorumeilla. Ei kuitenkaan ole väliä, onko yksittäisillä viesteillä pieni tai suuri yleisö – esimerkiksi jos kaikkien metsäalalla työskentelevien Facebook-kaverit tuntisivat paremmin työtämme, jo sillä olisi suuri vaikutus yleiseen mielikuvaan.
Metsäalan toimijat voivat laajentaa ihmisten käsitystä siitä, mitä kaikkea teemme ja tavoittelemme. Arkinen työ on usein kiinnostavampaa kuin organisaation tiedotteet.
- Alan opiskelija tai opintoryhmä voi kertoa, mitä oppi tänään tai millaisilla työvälineillä työtä tehdään.
- Tutkija voi havainnollistaa, miten hänen työnsä on vaikuttanut metsänhoidon käytäntöihin.
- Työmaan suunnittelija voi kertoa, miten valitsee säästöpuuryhmien paikat ja miksi niitä jätetään kaikissa metsänkasvatustavoissa.
- Puupohjaisen tuotteen tekijä voi kertoa vastuullisuustyöstä raaka-aineen hankinnassa.
- Metsäkoneenkuljettaja voi näyttää, miten tekee sillan vesistön yli.
- Laaduntarkastaja tai operaattori voi näyttää, miten metsätyön laatua seurataan.
- Kouluttaja voi kertoa otteita aiheestaan ja uusista havainnoista.
- Metsänomistaja-ammattilainen voi jakaa dronekuvan metsästään ja pyytää kollegoita keskustelemaan moniarvoisesta metsänhoidosta.
- Vanhoista valokuvista voi tehdä tämän päivän versioita: työtapa ennen ja tänään.
Valokuvia kannattaa hyödyntää paljon. Monen muun toimialan edustaja voi vain kadehtia, kuinka hyviä kuvia meidän työympäristöstämme saa.
Neuvoja kunnioittavaan ja rakentavaan keskusteluun
Erätaukosäätiö on laatinut muistilistan rakentavaan keskusteluun läsnäolotilaisuuksissa. Tutustu myös siihen: Rakentavan keskustelun pelisäännöt.
Somekeskustelussa:
- Kuuntele, älä kiirehdi vastaamaan. Ensimmäinen vastaus vaikuttaa siihen, syntyykö vuoropuhelu vai riita.
- Tunnusta tunteet ja arvot. Usein taustalla ei ole tietovaje, vaan erilainen kokemus maailmasta.
- Pidä viestisi sävy kunnioittavana ja keskustelevana, vaikka olisit eri mieltä. Tämä on erityisen tärkeää, jos viestisi kohdistuu suoraan henkilön keskeisiin huolenaiheisiin.
- Käytä selkeää ja konkreettista kieltä. Vältä ammattisanastoa ja tarjoa esimerkkejä.
- Tarjoa vaihtoehtoja, älä lukitse. Anna tilaa keskustelulle, jossa molemmat voivat muuttaa mielipidettään.
- Kutsu yhteiseen tavoitteeseen. Esimerkiksi: ”Sekä metsän virkistyskäyttö että puuntuotanto voivat onnistua yhdessä.”
Neuvoja palautteen hallintaan
Kun saat kiittävää palautetta, ota se vastaan ja laita hyvä kiertämään. Mukavaa palautetta ei kukaan saa liikaa.
Ota kriittinen palaute vastaan rakentavasti:
- Hengitä ennen vastaamista. Anna itsellesi hetki tilaa ennen reaktiota.
- Erota asia ja tunne. Arvostelu ei ole aina henkilökohtaista. Älä reagoi sanavalintoihin, joilla halutaan vain ärsyttää.
- Kysy tarkennuksia. ”Mikä sinua erityisesti huolestuttaa?”
- Kiitä palautteesta. Vaikka palaute olisi erikoinen, sen antaminen kertoo kiinnostuksesta.
Pidä huolta työhyvinvoinnistasi:
- Hyödynnä työyhteisön tuki. Jaetut kokemukset vähentävät kuormitusta.
- Saat pitää rajat somessa. Jos keskustelu käy raskaaksi, siitä saa vetäytyä.
- Hanki koulutusta ja sparrausta. Valmennus keskustelutaitoihin auttaa ennaltaehkäisemään konflikteja.
Kuusi metsäkeskustelun somepersoonaa
Metsäkeskustelun persoonien tunnistaminen voi auttaa parantamaan omaa vuorovaikutusta. Jos itse olet esimerkiksi ammatiltasi luonnonhoidon neuvoja ja persoonaltasi eniten ”Tiedepohja-Tiina”, et välttämättä ymmärrä, miksi tapasi opettaa ja esittää faktoja ei herätä vastakaikua. Käytä persoonia vastuullisesti, jottet vahvistaisi omia ennakkoluulojasi. Älä oleta ihmisten olevan vain yhden persoonan mukaisia ”tuo on nyt taas se Talous-Tarmo”. Tässä on riskinä, että oma vastuu keskustelun sävystä voi hämärtyä.
Alla olevat, kärjistetyt persoonat ja kaikki niiden esimerkit on luotu tekoälyllä yksinkertaisilla ja neutraaleilla kehotteilla, kuten: ”Luo palvelumuotoilun hengessä 6 erilaista persoonaa, jotka kuvaillaan somekeskustelijoina ja keskustelun aiheena on suomalaisten metsien hoito ja käyttö.”
ChatGPT: ”Tässä on kuusi somekeskustelijapersoonaa, jotka liittyvät suomalaisten metsien hoitoon ja käyttöön. Jokaisella on oma näkökulmansa, äänensävynsä ja tarpeensa. Näitä voi käyttää keskustelusimulaatioissa, joilla harjoitellaan diplomatiaa ja rakentavaa vuorovaikutusta.”
Jokaiselle persoonalle on myös esimerkit siitä, miksi heidän tyyppilainauksensa voivat ärsyttää muita keskustelijoita – eli miksi dialogi kiristyy somessa, vaikka tarkoitus olisi hyvä.
1. Luontopuhuja-Leevi
Tyyli: Tunteellinen, vetoaa luontokokemuksiin ja moraaliin
Tavoitteet: Suojella metsiä kaikilta hakkuilta, korostaa luonnon itseisarvoa
Tyyppilainaus: ”Kävin tänään vanhassa kuusikossa – se oli kuin katedraali. Miksi meillä pitää aina mitata metsää rahassa?”
Diplomatiakeino: Yhdistä tunteet tieteelliseen tietoon, tunnusta luontosuhteen arvo.
- Talous-Tarmo kokee Leevin puheet tunteellisina ja epärationaalisina: ”Ei politiikkaa voi tehdä runojen perusteella.”
- Tiedepohja-Tiina turhautuu, jos luontoarvot ilmaistaan ilman viittauksia faktoihin: ”Katedraali ei ole ekologinen mittari.”
2. Talous-Tarmo
Tyyli: Asiallinen, tilastopainotteinen, usein sarkastinen
Tavoitteet: Korostaa metsien taloudellista merkitystä, vastustaa ylisääntelyä
Tyyppilainaus: ”Ilman metsäteollisuutta ei olisi hyvinvointivaltiota. Hakkuut eivät tapa metsiä – ne uudistavat ne.”
Diplomatiakeino: Tuo esiin esimerkkejä kestävästä talousmetsänhoidosta ja yhteisistä tavoitteista.
- Luontopuhuja-Leevi kokee Tarmon puheet kylminä ja tunteettomina: ”Onko mikään sinulle pyhää?”
- Huolestunut-Hanna voi hämmentyä Tarmon tiukasta sävystä ja kokee, että hänen kysymyksiään vähätellään.
3. Huolestunut-Hanna
Tyyli: Kysymyksiä herättelevä, epätietoinen, helposti huolestuva
Tavoitteet: Hakee tietoa ja haluaa tehdä “oikein”
Tyyppilainaus: ”Voiko metsä olla luonnon tila, jos siellä on polkuja ja hakkuujätettä? En tiedä mitä ajatella.”
Diplomatiakeino: Tarjoa selkeitä, neutraaleja faktoja ja kutsu mukaan oppimaan lisää.
- Talous-Tarmo turhautuu epävarmuuteen ja kokemattomuuteen: ”Faktat on selvät, ei tarvitse arvailla.”
- Perinnemetsä-Pertti saattaa pitää Hannaa ”kaupunkilaisena” joka ei ymmärrä metsän rytmiä.
4. Perinnemetsä-Pertti
Tyyli: Tarinallinen, kokemusperäinen, nostalginen
Tavoitteet: Säilyttää “hyvä metsä” menneiltä ajoilta, usein ristiriidassa nykykäytäntöjen kanssa
Tyyppilainaus: ”Meidän kylän miehet hoiti metsää käsipelillä. Nyt tulee kone ja raiskaa kaiken.”
Diplomatiakeino: Yhdistä uudet ratkaisut perinteen arvoihin, kunnioita kokemusta.
- Tiedepohja-Tiina näkee Pertin näkemykset anekdootteina, ei tutkittuna tietona: ”Yksittäinen kokemus ei riitä perusteeksi.”
- Aktivisti-Aaro saattaa ärsyyntyä, jos Pertti puolustaa vanhoja menetelmiä ”oikeina tapoina”.
5. Tiedepohja-Tiina
Tyyli: Viileän rationaalinen, lähdeviitteitä ja tutkimuksia jakava
Tavoitteet: Pitää keskustelun faktapohjaisena, korostaa monitavoitteista tarkastelua
Tyyppilainaus: ”Viimeisimmän SYKE:n raportin mukaan jatkuva kasvatus voi lisätä monimuotoisuutta ilman merkittäviä taloudellisia menetyksiä.”
Diplomatiakeino: Kiitä tietolähteistä, liitä faktat muiden arvoihin ja huolenaiheisiin.
- Perinnemetsä-Pertti voi pitää Tiinaa ylimielisenä: ”Pitäisi tulla metsään, eikä vain lukea siitä.”
- Huolestunut-Hanna saattaa kokea Tiinan kommentit etäisiksi tai vaikeatajuisiksi.
6. Aktivisti-Aaro
Tyyli: Provosoiva, mustavalkoinen, tehokas meemeissä
Tavoitteet: Herättää huomiota ja saada muut toimimaan, usein “me vastaan te” -asetelma
Tyyppilainaus: ”Metsäteollisuus tuhoaa tulevien sukupolvien mahdollisuudet elää. Toimi nyt tai ole osa ongelmaa!”
Diplomatiakeino: Tunnista taustalla oleva palo ja tarjoa kanavia vaikuttaa rakentavasti.
- Huolestunut-Hanna voi säikähtää Aaroa, joka puhuu jyrkästi ja syyttävästi: ”Meneekö kaikki pieleen, jos minä en tee mitään?”
- Tiedepohja-Tiina kokee, että mustavalkoinen puhe estää ratkaisujen etsimisen.
Hyödynnä tekoälyä sparrauksessa
Voit halutessasi rakentaa vastaavat persoonat käyttämääsi tekoälypalveluun, kuten ChatGPT tai Claude.ai. Näistä jälkimmäinen vaikuttaa olevan hieman akateemisempi otteeltaan. Kehotteilla voit säätää ensimmäistä ehdotusta. Kun persoonat on määritelty, voit kokeilla, miten omat viestisi toimisivat eri persoonien kanssa tai kuinka voisit vastata keskustelualoitukseen monet näkökulmat huomioiden. Älä ota sen ehdotuksia kirjaimellisesti, vaan hyödynnä sitä tyylilajien ymmärtämisessä ja muotoilussa.
Voit myös antaa keskustelunaiheita ja pyytää tekoälyä kirjottamaan vuoropuhelun. Esimerkiksi: Kirjoita näiden somepersoonien dialogi kirjanpainajatuhoista kaupungin metsässä. Voit pyytää tekoälyä lopuksi analysoimaan keskustelun, jos se ei tee sitä automaattisesti. Harjoitus auttaa ymmärtämään:
- Miten tunnistaa eri näkökulmien edustajat keskustelussa
- Millaisia argumentteja ja retoriikkaa eri persoonat todennäköisesti käyttävät
- Miten toimia sillanrakentajana eri näkökulmien välillä
- Miten muotoilla viestejä, jotka huomioivat useita näkökulmia.
Antoisia harjoituksia ja keskusteluja!
Kirjoittaja Tarja Ollas toimii markkinoinnin ja viestinnän asiantuntijana Tapiossa. Hän on järjestänyt myös someviestinnän työpajoja Metsähyvinvointi-palveluna.
