Työelämän murros haastaa organisaatioita tarkastelemaan tuottavuutta entistä laajemmin. Perinteisesti työn tehokkuutta on mitattu ajan, määrän ja kustannusten kautta, mutta Metsämiesten Säätiön rahoittama ja METO – Metsäalan Asiantuntijat ry:n kanssa toteutettu kehittämishanke osoittaa, että kokonaiskuva jää vajaaksi ilman työntekijän kokemuksen huomioimista.
Hankkeen toteutti metsäasiantuntija Pasi Parviainen, jonka mukaan työhyvinvointi ja motivaatio tunnistetaan usein tärkeiksi, mutta niitä johdetaan puutteellisesti. Hänen mukaansa ne ovat ”kaikkein tärkeimmät, mutta hyvin usein huonosti ymmärrettyjä ja johdettuja” tekijöitä yritysten toiminnassa.
Hankkeessa selvitettiin, voidaanko työntekijöiden motivaation ja työhyvinvoinnin vaikutuksia arvioida työntutkimuksen ja työnmittauksen menetelmin osana yrityksen henkilöstötuottavuutta. Tulokset ovat yksiselitteisiä: työhyvinvointi ja motivaatio eivät ole vain “pehmeitä arvoja”, vaan keskeisiä tuotantotekijöitä.
Valmiit mittarit ovat jo olemassa
Hankkeen keskeinen havainto on, että motivaatiota ja työhyvinvointia voidaan mitata luotettavasti jo olemassa olevilla, tieteellisesti validoiduilla mittareilla. Erityisesti esiin nousivat työelämän laadun indeksi (QWL) sekä henkilöstötuottavuusindeksi (HTI), jotka yhdistävät työntekijöiden kokemukset organisaation suorituskykyyn.
Näiden mittareiden perusteella 10 prosentin parannus työhyvinvoinnin ja motivaation indekseissä voi tarkoittaa 3–5 prosentin kasvua käyttökatteessa. Parviaisen mukaan tämä herättää olennaisen kysymyksen: “Onko suomalaisen työelämän varaa menettää tätä henkilöstötuottavuuden potentiaalia?”
Mittareiden vahvuus on siinä, että ne tekevät näkyväksi sen, miten aineettomat tekijät – kuten innostus, sitoutuminen ja kokemus vaikuttamismahdollisuuksista – heijastuvat suoraan tuottavuuteen ja edelleen taloudelliseen tulokseen.
Työntutkimus kaipaa päivitystä
Perinteisessä työntutkimuksessa huomio kohdistuu usein työmenetelmiin, ergonomiaan ja joutuisuuteen. Hankkeen johtopäätösten mukaan tämä ei enää riitä. Työntekijä ei ole pelkkä resurssi prosessissa, vaan aktiivinen toimija, jonka motivaatiotila ja hyvinvointi vaikuttavat ratkaisevasti työn sujuvuuteen ja laatuun.
Parviaisen mukaan pelkät tekniset ja osaamiseen liittyvät parannukset eivät tuota pysyvää hyötyä, mikäli työntekijä ei ole motivoitunut hyödyntämään osaamistaan ja tehtyjä parannuksia.
“Pelkällä työn arvon ja suorittamisen tutkimisella ja mittaamisella ei voida saavuttaa parempaa tehokkuutta ja tuloksellisuutta, jos tuotantotekijänä ei oteta paremmin huomioon työntekijää”, Parviainen painottaa.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Tulokset haastavat organisaatioita tarkastelemaan kehittämistyötään uudesta näkökulmasta. Pelkät investoinnit osaamiseen tai työolosuhteisiin eivät tuota täyttä hyötyä, jos työntekijöiden motivaatio jää heikoksi. Vastaavasti motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö pystyy ja haluaa hyödyntää osaamistaan tehokkaammin ja luomaan siten lisäarvoa koko organisaatiolle.
Hankkeen viesti on selkeä: jos työhyvinvointia ja motivaatiota ei mitata, niiden vaikuttavuutta ei voida täysin ymmärtää, jolloin niitä on vaikea johtaa. Mittaaminen ei ole itseisarvo, vaan keino kohdistaa kehittämistoimet oikein ja perustella ne myös taloudellisesti.
Hanke luo vahvan pohjan jatkokeskustelulle ja -kehittämiselle. Se osoittaa, että työhyvinvoinnin ja motivaation kytkeminen osaksi työntutkimusta ja -mittaamista on paitsi mahdollista myös perusteltua. Tulevaisuuden tuottavuus rakentuu yhä enemmän ihmisistä, ei vain prosesseista.
Hankkeen raportti on saatavilla Metsähyvinvoinnin aineistopankista.
Lisätietoja antaa:
metsäasiantuntija, luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Pasi Parviainen, pasi.parviainen@storaenso.com, puh. 0403507127
Artikkelin kuva: Tarja Ollas
