Kehityskeskustelun suunta on eteenpäin

Kehityskeskustelut ovat osa monen työpaikan vuosirytmiä. Muodot vaihtelevat johtamisjärjestelmän edellyttämästä määrämuotoisesta toteutuksesta vapaamuotoiseen yhdessä pohtimiseen. Näitä keskusteluja käydään tyypillisesti 1 – 4 kertaa vuodessa.

Kehityskeskustelu ei ole erillinen saareke. Sen onnistumisen pohjana olevaa luottamusta rakennetaan kaikkien arkisten kohtaamisten myötä. Kokemus keskustelujen hyödyllisyydestä vaihtelee, mutta hyötyjen realisoituminen, niin tässä kuin monessa muussakin asiassa, edellyttää systemaattista tekemistä ja sitoutumista oman toiminnan kehittämiseen. Onnistumisen salaisuus on enemmän tekemisessä kuin tietämisessä.

Tutkimuksin havaittuja hyötyjä kehityskeskusteluista:
• Työnkuva, tehtävät ja tavoitteet selkiintyvät
• Saa palautetta tulevan kehittämisen pohjaksi
• Ongelmat esille ja esimiehen tietoon
• Kehittymistarpeet ja toiveet esille
• Keskinäinen tuntemus ja yhteistyösuhde parantuu

Asenne ratkaisee – kehityskeskustelussakin

Olit sitten esimies tai alainen pysähdy hetkeksi miettimään onko jokin ennakkokäsitys joka leimaa vuorovaikutustasi tämän ihmisen kanssa. Uskotko ihmisen kykyyn kehittyä? Osaatko katsoa todellisuutta omien tulkintojesi ulkopuolella? Arvostatko aidosti? Osaatko kuunnella?

Maija lähtee töistä klo 16 = Maija ei ole joustava
Pentti tekee joka viikko 10 ylityötuntia = Pentti on ahkera
Vai onko näin?

Edistyksen huomaaminen on tärkeää.

Menneen kauden tulosten läpikäynnistä saa parhaat hyödyt irti kun keskitytään onnistumisten huomaamiseen. Huomaamista kannattaa laajentaa onnistumisten analysointiin ja monistamiseen. Näin saadaan käyttöön lisää voimavaroja myös ei niin nappiin menneiden asioiden käsittelyyn ja vahvistusta sille mitä haluamme lisää – onnistumisia.

Harjoitus tekee mestarin

Seuraavalla kerralla menee tutkitustikin paremmin. Säännöllisyys, molemminpuolinen valmistautuminen ja harjoitus parantavat kehityskeskustelujen vaikuttavuutta ja kokemusta hyödystä. Tärkeää on myös koko työyhteisössä käydä läpi sitä mitä keskusteluilla tavoitellaan ja mitä niissä tapahtuu. Odotusten realistisuus auttaa onnistumaan.

Aito läsnäolo, hyvä tahto ja ratkaisukeskeisyys vievät eteenpäin. Kehityskeskustelullahan pyritään pääsemään kohden menestyksekästä tulevaisuutta. Hyvä nyrkkisääntö onkin, että kaksi kolmasosaa keskustelusta koskettelee tulevaa aikaa, tavoitteita ja kehittämistä.

Lue lisää TTL:n Työpiste verkkolehdestä.

Lue lisää Arvostava kehityskeskustelu blogista

 

Kirjoittaja

Tuija Tähtinen
MMM, yritysvalmentaja
www.valmennuksenvire.fi