Metsähyvinvointi

Työn iloa, metsäala!

  • Facebook
  • LinkedIn
  • Twitter
  • Blogit
  • Aineistopankki
  • Tietoa hankkeesta
  • JOhtamisakatemia
    • Yleistä
    • Johtamisakatemian kurssikalenteri 2026
    • I-kurssi
      • Aiemmin toteutetut kurssit
        • Kurssien Kympit
    • II-Kurssi
    • III-kurssi
    • Vaikuttajabrunssi
      • Aiemmat Vaikuttajabrunssit
    • Toteuttajan yhteystiedot
  • Metsäopettajien Akatemia
  • Metsähyvinvoinnin pyöreä pöytä
  • Yhteystiedot
Olet täällä: Alkuun / Silmu / Miksi minun kannattaa oppia olemaan myös me?

Miksi minun kannattaa oppia olemaan myös me?

14.3.2017 : Metsämies

Väitetään, että olemme yhdessä enemmän, mutta mitä? Eikö olisi vaan helpompaa, jos asiat tehdään niin kuin pomo tai ryhmän vahvin persoona sanoo? Säästetään aikaa ja vaivaa. Demokratia on niin hemmetin työlästä ja hidasta. Tuloksetkin nykymaailman valossa ihan mitä sattuu.

On kuitenkin osoitettu, että ryhmän älykkyys ratkaisee tuloksen, kun käsitellään monimutkaisia ongelmia.  Kilpailu taas rapauttaa yksilön suoritusta, kun kyse on älyä ja ongelmanratkaisua vaativasta tehtävästä. Onko meillä vielä muita tehtäviä?

Ryhmän älykkyys ratkaisee.

 

Mitä se ryhmän äly sitten on, jollei kompromisseja ja äänestyksiä? Mitä meidän kannattaa osata, jotta olemme yhdessä älykkäitä? James Surowiecki väittää kirjassa ”Joukkojen viisaus. Miksi monet ovat viisaampia kuin harvat”, että parhaat kollektiiviset ratkaisut pohjautuvat erimielisyyksille ja kiistelylle eivätkä suinkaan konsensukselle ja kompromisseille.

Paras keino viisaaseen ratkaisuun on sellainen, että ryhmän jokainen jäsen ajattelee ja ilmaisee mahdollisimman itsenäisesti. Siis jotenkin niin, että ensin on oltava riittävästi minä, jotta pystyy liittymään mielekkäästi ratkaisua hakevaan ryhmään.

Ensin on oltava riittävästi minä, jotta pystyy liittymään mielekkäästi ratkaisua hakevaan ryhmään.

 

Mielekkäässä liittymisessä ja yhteisessä työssä taas keskeistä on vuorovaikutus. Siis vaikuttua vuorotellen. Osaammeko vaikuttua ja rakentaa eteenpäin tämän vaikuttumisen pohjalta?

Harvoin tulee ajatelleeksi, että pääosa siitä hyvästä, mistä saamme elämässä nauttia, on seurausta toisten tekemästä työstä. Kuka tarvitsee meidän työmme tulosta? Teenkö minä työtä vain itselleni vai teenkö laajemminkin hyvää? Kunnioitanko siis toisten tekemää työtä ja näenkö oman pienen, mutta merkittävän osuuteni yhteisessä rakentumisessa?

Kunnioitanko siis toisten tekemää työtä ja näenkö oman pienen, mutta merkittävän osuuteni yhteisessä rakentumisessa?

 

Näistä on hyötyä, kun haluamme opetella olemaan enemmän me:
  • Positiivinen uteliaisuus toista ihmistä ja toisenlaista ajatusta kohtaan.
  • Vuorovaikutukseen antautuminen ja vuorovaikutuksen välineiden haltuun otto.
  • Oppiminen aktiivisesti siitä miten ja mitä toinen tekee.
  • Oman osaamisen ja ajattelun jakaminen.
  • Vastuun ottaminen omasta roolista yhteisessä tekemisessä.
POHDINTATEHTÄVÄ

Mikä olisi sinulle helppo tapa hyödyntää ryhmän älyä oman työsi vuorovaikutussuhteissa?

Kirjavinkki

Mainio kirja tästä teemasta on Heikki Peltolan ”YHTENÄ kun minästä kasvaa me”.

tuija_tahtinen_500_2Kirjoittaja

Tuija Tähtinen
MMM, yritysvalmentaja
Valmennuksen Vire Oy

www.valmennuksenvire.fi

 

 

 

 

Klikkaa muihin Silmu-kirjoituksiin joihin tämä blogi liittyy:

Innostumme Otan vastuun Opin ja opastan

 

Kategoriassa: Silmu Avainsanoilla: Innostumme, Kehitymme, Opin ja opastan, Otan vastuun

Silmu-blogi

Metsähyvinvoinnin Silmut ja Kasvualusta ovat Metsähyvinvointi-ohjelman tuloksena syntynyt näkemys mahdollisuuksista, eteenpäin vievistä poluista!

Silmu-blogeista löydät Silmujen ja Kasvualustan oivaltamista tukevaa materiaalia ja näkökulmia.

Mitä ovat Silmut ja Kasvualusta? Lue lisää täältä!

Viimeisimmät artikkelit

  • Hyvät tyypit metsäalalla: Pasi Salmi – metsuri, joka opastaa ja oppii 12.2.2026
  • Työhyvinvointi ja motivaatio parantavat yrityksen henkilöstötuottavuutta ja käyttökatetta 26.1.2026
  • Palautuminen työpäivän aikana parantaa tehokkuutta 19.1.2026
  • Hyvät tyypit metsäalalla: Operaatioasiantuntija Katja Tarvainen – Metsäalan moniosaaja ja työyhteisön tsemppari 8.1.2026
  • Tekoäly ja työhyvinvointi – suositukset metsäalan organisaatioille 21.11.2025
  • Työturvallisuus metsässä – karhun kohtaamisen riskit hallintaan 18.11.2025
  • Lounaspaikkana metsä 27.10.2025

Kaikki Blogit

Kaikki Metsähyvinvointi-sivustolla julkaistut blogit löytyvät täältä: Kaikki artikkelit

TILAA UUTISKIRJE

Tilaa uutiskirje ja saat viestin uusimmista blogeista sekä ajankohtaisista Metsähyvinvoinnin teemoista.

Lue lisää uutiskirjeestä!

Yhteystiedot
Uutiskirje
Tietosuoja
Sivuston käyttöehdot

Copyright© 2014–2026 Metsäteho Oy