Miten johtajana varmistan henkilöstön hyvinvoinnin?

Työhyvinvoinnin kokemus rakentuu yksilö-, työyhteisö- ja organisaatiotasoilla. Johtamisella on kiistaton ja suuri vaikutus työhyvinvointiin ja siihen, miten henkilöstön voimavarat säilyvät työelämän vaatimuksissa.  Johtajille suunnatut näkökulmat perustuvat kahdeksan vuoden työhyvinvointitutkimukseen metsäalalta.

Hyvä perusjohtaminen on pohja työhyvinvoinnille. Esimiehenä olet tehnyt jo paljon, kun työt sujuvat, toimenkuvat ja tavoitteet ovat selkeät ja työntekijät pääsevät hyödyntämään omia vahvuuksiaan työssänsä. Hyvään perusjohtamiseen kuuluu palaute ja työn arvostaminen. Lauseeseen ”kiitos, kun hoidit tehtäväsi vastuullisesti maaliin” tiivistyy runsaasti hyvän perusjohtamisen aineksia


Metsäalaa koskettaa johtajuuden ja työelämän murros, jossa sopivien ratkaisujen löytämiseen tarvitaan hyvin moninaista osaamista. Asiakaskokemus, logistiikkavirtojen hallinta, digitalisaatio, kilpailutilanne, markkinointi, kustannustehokkuus ja vastuullisuus tulisi huomioida päätöksenteossa. Ajat, jolloin työnjohto tiesi kaikkiin ongelmiin ratkaisut, ovat menneisyyttä. ”Kenellä on paras tietämys ja miten ratkaisemme tämän yhdessä?” ovat kysymyksiä, jotka lisäävät modernia johtajuusotetta ja mahdollistavat osaamisen hyödyntämisen osana työhyvinvointia.  


Tutkimusaineistossamme havaitsimme, että työn henkinen kuormittavuus ja koettu stressi kasvoivat kahdeksan vuoden vertailujakson aikana. Ilmiö on tuttu laajemminkin työelämästä. Kiire, informaatiotulva, tulospaineet ja kasvava työtehtävien määrä lisäävät työn henkistä kuormittavuutta. Johtajana tulisi tuntea omien alaisten työkuormat ja voimavarat riittävän tarkasti. Siinä missä jollekin uusi lisätehtävä on työmotivaatiota kasvattava voi se toiselle olla askel työuupumukseen. ”Milloin kiihdytämme ja milloin jarrutamme?” ovat lauseita, joista kannattaa keskustella ääneen oman tiiminsä kanssa.


Työhyvinvoinnin yksi selkeä tekijä on aikaansaamisen tunne. Tyytyväinen metsänomistaja, uusi vientiin menevä puutuote, hienosti hoidettu leimikon korjuu ja onnistunut metsänhoitosuunnitelma ovat oivia esimerkkejä konkreettisesta työn jäljestä. Johtajana voimme vahvistaa näitä työnvoimavaratekijöitä tekemällä ne näkyviksi. Juhlan paikka on silloin, kun on saatu jotakin isoa aikaiseksi. ”Syty ja sytytä” kuvaa hyvin johtamista, jolla vahvistetaan oikeaa tekemisen meininkiä ja lisätään innostuneisuutta työyhteisössä.


Yksilötasolla työhyvinvoinnin tärkein perusta on terveys. Tutkimuksen aikana huomasimme, että riittävä terveydestä huolehtiminen ei ole itsestäänselvyys, eikä sitä ratkaista yksittäisillä projekteilla. Esimiehen ensisijainen vastuu on huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Tämä on esimerkillisyyttä, viestii henkilöstölle arvovalintoja ja on samalla myös ainut kestävä tapa johtaa. ”Miten ylläpitää terveyttä ja varmistaa voimavarojen riittävyys lyhyellä ja pitkällä aikavälillä?” on tärkeä kysymys niin johtajalle itselleen kuin alaisten kanssa käytäviin kehityskeskusteluihin.


Työhyvinvoinnin johtaminen ei ole yksittäinen temppu tai esimiehen lisätehtävä, vaan johdonmukainen tapa toimia. Johtaja on keskeinen vaikuttaja siinä, miten työhyvinvointia organisaatiossa rakennetaan. Jos sinulla on johtajana mahdollisuus vaikuttaa, niin pyri aloittamaan monivuotinen prosessi. Tulokset ja niiden pysyvyys on saavutettavissa vain pitkäjänteisyydellä ja toimenpiteiden sitomisella organisaation rakenteisiin ja toimintakulttuuriin.  


Artikkeli perustuu kahteen metsäorganisaatiosta tehtyyn tutkimusartikkeliin, joiden alkuperäisversiot ovat kaikkien vapaasti hyödynnettävissä. Metsämiesten Säätiö tuki väitöstutkimusta.

What Can You Achieve in 8 Years? A Case Study on Participation, Effectiveness, and Overall Impact of a Comprehensive Workplace Health Promotion Program

Does Implementation Follow Design? A Case Study of a Workplace Health Protomotion Program Using the 4-S Program Design and the PIPE Impact Metric Evaluation Models

KIRJOITTAJA

Antti Äikäs
Hyvinvointiliiketoiminnan johtaja, 4event Oy
LitM, tohtorikoulutettava