Jos myllymme pysähtyy huollon puutteeseen, mitä tapahtuu tuloksellemme? Entä jos asiakkaamme tarvitseekin toisenlaisia jauhoja, miten sen teemme ketterästi? Miten kehittäisimme parhaita jauhoja asiakkaan tarpeeseen yhdessä asiakkaamme kanssa? Entä miten kehittäisimme sisäistä toimintaamme, jotta mylly pysyisi vauhdissa, jauhot juuri oikeita ja tekemisemme helpompaa? Millaista uutta osaamista tarvitsisimme myllymme säätämiseen?
Tarvitsemmeko kenties helppoja ja nopeita tapoja rakentaa yhteistä ymmärrystä tavoitteistamme? Auttaisiko meitä uskallus kokeilla nopeasti erilaisia vaihtoehtoja? Ainahan ei voi onnistua, mutta kokeiluista saadaan nopeasti hyvää ja tärkeää tietoa siitä, mikä toimii ja mikä voisi ehkä toimia paremmin jollain toisella tavalla.
Pitkään suunnitteluun ja kaikkien asioiden varmistamiseen ei useinkaan enää ole aikaa, sillä tilaisuudet ja tarpeet muuttuvat koko ajan. Ketteryys on sitä, että kokeillaan nopeasti ja kevyesti: pieni ja yksinkertainen on kaunista. Silloin virheetkin pysyvät pieninä ja havainnot pystytään keräämään ja jakamaan nopeasti. Tärkeintä on kuitenkin yhteinen nopea oppiminen havainnoista. Miten sitä voisi tehdä?
Ketterä kehittäminen toimii, kun kaikki asiaan liittyvät tahot ovat yhdessä miettimässä ja päättämässä etenemisestä. Kaikki oppivat yhdessä kokemuksista ja jakavat ajatuksiaan ja osaamistaan toisilleen. Onnistumme, kun maltamme kuunnella kaikkien ajatukset ja huomiot, uskallamme pysähtyä pohtimaan avoimesti ja kysymään lisää, ja uskallamme luopua valmiista vastauksista.
Oma mielemme on usein esteenä uuden syntymiselle, olemme liian nopeita tekemään johtopäätöksiä varmistamatta mitä toinen tarkoitti ja toimimaan oman vanhan ajatuksemme mukaan. Onnistumme myös paremmin, jos uskallamme hyödyntää erilaisuutta ja toistemme vahvuuksia. Saanko oman itseni pysähtymään hetkeksi, kuuntelemaan, arvostamaan toisen erilaista ajatusta ja oppimaan siitä?
Miten sitten saada kaikki mukaan yhteiseen kehittämiseen? Hiljaisimmatkin antamaan oma ajatuksensa peliin ja monipuolinen yhteinen näkemys syntymään? Palaverit, suunnittelupäivät ja ryhmätyöt ovat lähes jokaiselle tuttuja, ja monissa työpaikoissa käytetään jo myös sähköisiä keskustelualueita apuna. Perinteiset käytännöt eivät kuitenkaan sellaisenaan aina auta riittävästi. Hyvät vuorovaikutustaidot vievät jo paljon eteenpäin, samoin ymmärrys siitä, miten erilaiset ihmiset toimivat ryhmissä ja miten luovuus saadaan autettua mukaan peliin. Näihin perustuen on kehitetty paljon erilaisia yhteistä ajattelua, pohdintaa ja kehittämistä auttavia menetelmiä eli fasilitointivälineitä.
Piritta Kantojärvi esittelee kirjassaan ”Fasilitointi luo uutta – Menesty ryhmän vetäjänä” monta hyvää, erilaisiin tilanteisiin sovellettavaa fasilitointimenetelmää ja esimerkkejä niiden käytöstä. Fasilitointimenetelmiä on runsaasti muitakin, ja osa menetelmistä sopii paremmin johonkin tietyyn tilanteeseen kuin joku toinen. Piritan kirjasta löytyy laajakäyttöisiä menetelmiä ja lisäksi paljon taustatietoa fasilitoinnin ajatuksesta itsestään. Hyvä ja helposti luettava kokoelma menetelmiä on myös Terhi Summan ja Kaisu Tuomisen ”Fasilitaattorin työkirja”. Sen voi ladata netistä ilmaiseksi, ja siitä löytyy nopeasti sovellettavaa.
Miten sitten itse voisin hyötyä fasilitointiosaamisesta ja kannattaisiko siihen tutustua?
- Jos olisin esimies, voisin helpottaa porukkani mahdollisuuksia antaa parastaan kokouksissamme ja työpajoissamme.
- Jos olisin projektipäällikkö, voisin auttaa tiimiäni yhdessä selkeyttämään tavoitteitamme ja etenemään ketterästi kohti toimivaa tulosta.
- Jos olisin myyjä, voisin helpottaa asiakasta kehittämään kanssamme heille sopivaa palvelua tai tuotetta.
- Jos olisin yrittäjä, voisin auttaa henkilöstöäni oppimaan helpommin tarvittavat uudet asiat ja kehittämään omaa työtään yhdessä.
- Ja jos olisin vain oma itseni, voisin ehdottaa ja opettaa porukallemme uusia ajatteluamme ja keskusteluamme parantavia tapoja yhteiseen työskentelyymme, kokouksiimme ja kehittämiseen.
Hyvä fasilitointi auttaa meitä löytämään sellaista, mitä emme edes tienneet osaavamme!
Lukuvinkit
”Fasilitointi luo uutta”, Piritta Kantojärvi, 2012, Talentum
”Fasilitaattorin työkirja”, Terhi Summa ja Kaisu Tuominen, 2009, http://www.globaalikasvatus.fi/tiedostot/Fasilitaattorin_tyokirja.pdf
Kirjoittaja
Marja Viluksela
Organisaatiovalmentaja, ennakoija, FM
Ajatuspari
marja()ajatuspari.fi
050 5294 294
Klikkaa muihin kirjoituksiin joihin tämä blogi liittyy:
