Metsäkoneenkuljettajien työhyvinvointi vaikuttaa suoraan työn tuottavuuteen ja alan houkuttelevuuteen. Itä-Suomen yliopistossa tarkastettu väitöstutkimus osoittaa, että ergonomian, teknologian ja palautekäytäntöjen kehittäminen voi parantaa työhyvinvointia. Niiden avulla voidaan pidentää työuria, nostaa työn laatua ja vahvistaa koko puunkorjuuketjun kestävyyttä.
Työn kuormitus ja vetovoima
Metsäkoneenkuljettajan työ on teknisesti vaativaa ja itsenäistä. Konetyön itsenäinen luonne ja metsäympäristö ovat työn ehdottomia vetovoimatekijöitä. Samalla työ on kuitenkin sekä fyysisesti että henkisesti raskasta.
Tutkimuksen mukaan kuljettajat ovat pääosin tyytyväisiä metsäkoneiden ergonomiaan. Ergonomiaa on kehitetty vuosien saatossa, ja mm. puomin sijoittelu koneessa ja kärkiohjaus ovat parantaneet sitä. Kuljettajat toivovat kuitenkin lisää tukea päätöksentekoon, erityisesti rungon laadutukseen, joka on kriittinen työvaihe raaka-aineen laadun ja metsänomistajan tulon muodostumisessa. Myös edelleen automaattisempaa puomin ja koneen hallintaa toivottiin. Koneiden hälytysäänet koettiin liian koviksi ja häiritseviksi, ja moni kuljettaja kytki ne kokonaan pois päältä. Kuormitusta aiheuttavat tärinä, melu ja pitkään paikallaan istuminen. Näistä seuraa kipuja erityisesti niskassa, hartioissa, selässä ja käsissä.
Työ motivoi erityisesti silloin, kun tulokset näkyivät, työvälineet olivat kunnossa ja ympärillä oli toimiva työyhteisö. Kuljettajat kokivat ammattiylpeyttä ja seurasivat tarkasti omaa tuotantoaan.
Palautteen ja tuen merkitys
Kuljettajat kaipasivat huomattavasti enemmän palautetta työnsä laadusta. Usein sitä ei tule lainkaan ja kuljettaja jää oman arvionsa varaan. Säännöllinen palaute myös metsänomistajalta tai puunhankkijalta lisäisi työn merkityksellisyyttä, ammattitaidon kehittymistä ja sitoutumista alalle.
Raportointivelvollisuudet nousivat esiin ongelmana. Niihin kului paljon aikaa, ja ne koettiin toimihenkilötyöksi. Automaattiset tiedonkeruumenetelmät voisivat vähentää turhaa raportointia ja tuottaa samalla tarkempaa ja kattavampaa tietoa leimikolta.
Työkyky ja jaksaminen
Tutkimuksessa hyödynnetty työkykyindeksi osoittautui toimivaksi mittariksi metsäkoneenkuljettajilla. Se oli yhteydessä muun muassa tuottavuuteen ja fyysiseen kuntoon. Alle 35-vuotiailla työkyky oli keskimäärin hyvä, mutta iän myötä se heikkeni ja vaihtelu kasvoi.
Riittävä uni ja fyysinen kunto tukivat jaksamista ja paransivat työn tuloksia. Vuorotyö ja erityisesti aamuvuorot lyhensivät unta ja lisäsivät väsymystä. Hyvällä työvuorosuunnittelulla ja palautumisen tukemisella voidaan vaikuttaa kuljettajien hyvinvointiin.
Mitä yritykset voivat tehdä
Tutkimus nostaa esiin useita kehityskohteita:
- työohjeiden ja hakkuukohteiden parempi valmistelu
- palautteen lisääminen työn laadusta
- raportoinnin automatisointi ja sujuvoittaminen
- työvuorosuunnittelu, joka tukee unta ja palautumista
- kuljettajien fyysisen kunnon ja terveiden elämäntapojen tukeminen.
Tutkimuksen tausta
Väitöskirjan on tehnyt MMM Heli Kymäläinen, yliopisto-opettaja Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osastolta. Tutkimusta rahoittivat Metsämiesten Säätiö, UNITE Lippulaiva (Suomen Akatemia) ja IlmoStar-hanke (Maa- ja metsätalousministeriö). Mukana oli useita puunkorjuuyrityksiä ja metsäkoneenkuljettajia.
Aineistot Metsähyvinvoinnin aineistopankissa
Väitöskirja Well-being and productivity of forest machine operators – ergonomic support measures ja linkki väitöstiedotteeseen.
Katso myös vinkit palautteenantoon metsäkonetyössä: Metsäkonealan työssäoppimisen tarkistuslista ja palautteenhallinta.
Artikkelin kuva: SeppVei
