Metsäalan työpaikoilla työ koetaan merkitykselliseksi ja joustot vetovoimaisiksi. Kuormituksen hallinta, tiedonkulku ja palkitsemisjärjestelmät sekä tukitoimien vaikuttavuuden seuranta vaativat kehittämistä, kertoo Tapion tuore selvitys. Raportti esittelee seitsemän toimintasuositusta, joilla voidaan tukea hyvinvoinnin seurantaa ja kehittämistä.
Hyvinvoinnista vastuuta ja valmennusta
Tapio selvitti keväällä 2025 Metsämiesten Säätiön rahoituksella, millä keinoin metsäalan työpaikat tukevat työhyvinvointia ja henkilöstön sitoutumista. Vastauksia kerättiin verkkokyselyllä, johon saatiin 31 vastausta, sekä 11 teemahaastattelulla. Lisäksi Metsähyvinvoinnin pyöreässä pöydässä etsittiin ratkaisuja erityisesti etä- ja hybridityön haasteisiin.
Työhyvinvoinnin edistäminen on useimmissa kyselyyn vastanneissa organisaatioissa arkea: sitä koulutetaan, mitataan ja tuetaan monipuolisesti. Kumppanina toimii usein työterveyshuolto. Esihenkilöt ovat saaneet valmennusta muun muassa työturvallisuusriskien hallintaan ja yhteistyötaitoihin. Vähemmän huomiota saa esimerkiksi tietotyön kuormitus. Henkilöstön koulutuksissa painottui turvallinen työskentely. Tukitoimien vaikuttavuutta seurataan harvoin systemaattisesti.
Vetovoimaa tuovat joustot ja merkityksellisyys – kehittämistä kaivataan kuormituksen hallintaan
Selvityksen mukaan työpaikkojen vahvuuksia ovat mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön, työaikoihin ja työskentelypaikkaan. Selkeä työnjako ja vastuualueet koettiin tärkeiksi. Samalla alan vetovoimatekijänä korostui työn merkityksellisyys.
Hyödyllisimmiksi kehityskohteiksi nousivat työkuorman kohtuullistaminen, tiedonkulun parantaminen ja kannustinjärjestelmien kehittäminen. Myös esihenkilöiden ja työntekijöiden omien johtamistaitojen vahvistamista pidettiin tarpeellisena. Julkinen keskusteluilmapiiri koetaan kuormittavana, mutta sen ei nähty heikentävän sitoutumista alaan.
Työnantajat pyrkivät sitouttamaan henkilöstöään muun muassa joustoilla, palkitsemisjärjestelmillä, henkilöstöeduilla ja työterveyshuollon palveluilla. Yhteisöllisyyden rakentaminen sai myös vahvan roolin.
Seitsemän toimintasuositusta työhyvinvoinnin vahvistamiseen
Selvityksen pohjalta laadittiin konkreettisia suosituksia, joilla organisaatiot voivat kehittää työhyvinvointia ja tukea työhyvinvointitaitoja:
- Työtyytyväisyysmittaukset ja -kyselyt
Seurannassa hyödynnetään työtyytyväisyyskyselyjä, yksilö- ja kehityskeskusteluja, ryhmäkeskusteluja sekä työterveysdataa. Lisäksi tarvitaan päivittäistä seurantaa, etenkin kun työ on yksinäistä. Tulosten perusteella voidaan ennakoida riskejä ja suunnitella tukitoimet.
- Koulutusten ja tukitoimien tavoitteet ja seuranta
Kun tukemisen teemat ja tavoitteet on asetettu, niiden toteutumista seurataan kyselyillä, raportoinnilla ja suorituskykymittareilla (KPI). Lisäksi seurataan laadullista, hienovaraisempaa tietoa mm. vapaamuotoisten keskustelujen ja tiimipalavereiden avulla.
- Yhteisöllisyyden tukeminen
Yhteisöllisyyttä tuetaan, sillä työtä tehdään usein fyysisesti eri paikoissa. Kohtaamiset, yhteiset toimistopäivät ja tiimitapahtumat vahvistavat yhteishenkeä.
- Palautteen antaminen ja vastaanottaminen
Säännöllinen ja rakentava palaute kuuluu osaksi arkea. Haastavissa tilanteissa esihenkilöiden ja työyhteisön tuki on keskeistä.
- Johtamisen yhdenmukaistaminen
Yhtenäiset johtamiskäytännöt sekä esihenkilövalmennukset vähintään kerran vuodessa tukevat hyvinvointia. Mentorointiohjelmat ja sparraavat kysymykset auttavat esihenkilöitä kehittämään omaa johtamistyyliään.
- Työn hyvien puolien korostaminen
Metsäalan työn vahvuuksia – joustot, itsenäisyys, monipuolisuus ja merkityksellisyys – kannattaa nostaa esiin sekä sisäisessä että ulkoisessa viestinnässä.
- Sisäisen viestinnän ja tiedonkulun parantaminen
Yhteiset arvot ja tavoitteet kirkastetaan koko henkilöstölle. Selkeä viestintästrategia ja toimivat viestinnän kanavat ovat erityisen tärkeitä hajautetussa työssä.
Tulokset saatavilla aineistopankista
Selvityksen loppuraportti esittelee tulokset, herätteleviksi koetut kysymykset ja kokoaa käytännön toimintaohjeita. Raportti löytyy Metsähyvinvoinnin aineistopankista ja Tapion verkkosivuilta.
Lisätietoja antaa hankkeen projektipäällikkö Reetta Pilhjerta, Tapio Palvelut Oy: reetta.pilhjerta(at)tapio.fi, +358 29 432 6085.
