Muutos on jatkuvaa ja kiihtyvää, niin myös metsäalalla. Metsäalaan liittyvä keskustelu käy aktiivisempana kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Metsäkeskustelu pitää sisällään suuria aihekokonaisuuksia. Tehdyillä päätöksillä ja valinnoilla on merkittäviä vaikutuksia alalla työskentelevien hyvinvointiin ja siten kymmenien tuhansien ihmisten elämään Suomessa. Metsämiesten säätiön rahoittamassa ja Pellervon taloustutkimus PTT:n koordinoimassa selvityksessä on nostettu esiin kuusi metsäalan työhyvinvointiin vaikuttavaa muutosajuria. Muutosajureita ovat: biodiversiteetti, digitalisaatio, ilmastonmuutos, kaupungistuminen, metsäkeskustelu ja työelämäkehitys.
Tutustu selvityksen tuloksia esittelevään infograafiin.
Selvityksen viitekehyksenä on ihminen ja työhyvinvointi. Aihe on äärimmäisen ajankohtainen ja tärkeä, sillä metsäalan työhyvinvointiin liittyvien tutkimusten mukaan yli puolet metsäalan työntekijöistä kokevat työnsä henkisesti raskaaksi ja työn kuormittavuuden lisääntyneen. Huolestuttavaa on myös, että mielenterveysongelmat ovat alalla suurin työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syy. Työtehoseura TTS:n Henna Hurttalan mukaan riittävät resurssit, mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja hyvä johtaminen ovat keskeisiä tekijöitä työhyvinvoinnin turvaamisessa.
Tässä blogitekstissä käydään läpi kunkin muutosajurin vaikutuksia erityisesti metsäalan ammattilaisen työhön ja työhyvinvointiin. Aloitetaan biodiversiteetistä ja ilmastonmuutoksesta. Koska ilmastonmuutos vaikuttaa metsien kasvuun ja terveyteen, on metsäalan ammattilaisilla luultavasti jatkossa yhä enemmän erilaisia säähän ja ilmastonmuutokseen liittyviä aineistoja ja sovelluksia käytössään. Jotta uudet sovellukset ja lisääntynyt data eivät kuormita työntekijöitä vaan ne koetaan työtä helpottaviksi, on tärkeää, että käytettävät ohjelmistot ovat helppokäyttöisiä ja niiden käyttöön on tarjolla riittävästi koulutusta.
Ilmastonmuutoksen ja erityisesti erilaisten ilmastopoliittisten päätösten johdosta metsänomistajien kiinnostuksenkohteet metsiensä hyödyntämisen osalta voivat muuttua. Metsäalan työntekijöillä täytyy olla aikaisempaa laajempi tietotaito metsien erilaisista käyttömuodoista. Tarvitaan erilaisia koulutuksia ja helppokäyttöisiä tietopaketteja, joiden avulla työntekijät osaavat toimia erilaisten metsänomistajien tavoitteiden vaatimalla tavalla ja osaavat tarjota oikeaa tietoa asioista.
Biodiversiteetin turvaamiseksi tehdään erilaisia luonnonhoidon toimenpiteitä. Alalla työskenteleville tulee tarjota riittävästi aikaa ja koulutusta työn oikeaoppiseen toteutukseen. Lisäksi työntekijöillä tulee olla riittävästi tietoa eri toimenpiteiden vaikutuksista, jotta he osaavat työssään kertoa esimerkiksi metsänomistajille monimuotoisuuden eteen tehtävästä työstä ja valinnoista, joilla metsänomistaja voi vaikuttaa positiivisesti metsiensä monimuotoisuuteen.
Kolmas selvityksessä esitelty muutosajuri on digitalisaatio. Digitalisaation myötä jotkin aikaisemmin manuaalisesti tehdyt työtehtävät voidaan automatisoida, mikä voi vähentää joidenkin työntekijöiden työkuormaa. Uusia palvelualustoja käyttöönotettaessa on muistettava riittävä perehdyttäminen ja myöhemmin helposti saavutettava käyttäjätuki. Lisäksi digitalisaatio voi mahdollistaa monien metsäalan työntekijöiden työskentelyn etänä ja vähentää esimerkiksi työturvallisuuden kannalta vaarallisen ja työhyvinvoinnin kannalta henkilöstöä henkisesti rasittavan matkustamisen tarvetta.
Neljäs muutosajuri on kaupungistuminen. Sen aiheuttamat muutokset liittyvät etämetsänomistajuuden lisääntymiseen. Etämetsänomistajien odotetaan tarvitsevan enemmän etäpalveluita, kuten neuvontaa metsäasioissa. Myös metsänhoito- ja suunnittelutöiden ulkoistaminen tulee lisääntymään kaupungistumisen myötä. Osaajia niin asiakaspalveluun kuin suorittavaankin työhön tarvitaan metsäalalla tulevaisuudessa enemmän.
Viides muutosajuri on metsäkeskustelu. Mediassa tapahtuva metsäkeskustelu vaikuttaa laajasti ihmisten mielikuviin metsätaloudesta. PTT:n metsäekonomisti Marjo Maidell kertoo, että monipuolistuneeseen metsäkeskusteluun kaivataan lisää metsäammattilaisten viestejä suomalaisen metsätalouden ja metsänhoidon arjesta. Metsäammattilaisten viestintätaitoja tulisi kehittää ja heitä tulisi kannustaa viestintään.
Kuudes ja viimeinen muutosajuri on työelämäkehitys. Selvityksen mukaan metsäala kokee samoja muutoksia kuin monet muutkin alat. Muutokset näkyvät esimerkiksi tarpeena huomioida kestävyyden eri ulottuvuudet tarkemmin sekä viestinnän ja markkinoinnin merkityksen kasvamisena. Näihin tehtäviin täytyy metsäalalla kouluttaa ja rekrytoida työntekijöitä. Työelämässä korostuu asenne ja halu kehittyä omassa työssään.
Tehty selvitys on osa Hyvinvoiva metsäalan osaaja 2030-hanketta. Hankkeessa ovat olleet mukana PTT, Työtehoseura, Metsäteho sekä Metsäkeskus. Hankkeen rahoittaa Metsämiesten säätiö. Voit tutustua selvitykseen tarkemmin täältä.
