Metsähyvinvointi oli mukana Johtajatulet-tapahtumassa elokuussa 2017 ja herätteli kysymystä siitä, mitä hyvää on partiossa johtamisessa, ja millaisia näkökulmia ja toimintaa veisi itse työelämään mukaan.
Lähtökohtana työ ja korvaus kuulostavat erilaisilta: palkkatyö ja vapaaehtoisten johtaminen. Työntekijä työskentelee ”pahimmillaan” ainoastaan perustoimeentulonsa varmistamiseksi tai vähintään turvaamiseksi. Partiossa toiminta taas on mukavaa ”yhdessä hengailua”. Onko ero näin yksinkertainen?
Kyse on kuitenkin siitä, miten voisimme monipuolistaa työelämän palkitsevuutta. Usein ei ole mahdollista maksaa lisää palkkaa, eivätkä lisäkorvauksella saavutetut tulokset ole todennäköisesti yhtä hyviä kuin, jos tulos olisi tehty muiden motivaattoreiden virittäminä. Millä johtajuuden keinoilla saamme työn mielekkäämmäksi?
Vaikka aluksi vastaaminen tuntui monista hankalalta, huomasimme yhdessä, että vastauksista löytyi huomattavasti sisäisen motivaation ydinaineksia. Jotta toimintaa voi kehittää, on sen vaikutustekijät hyvä tiedostaa. Tiedostamisen kautta soveltamiseen. Tähän kirjoitukseen on koostettu Johtajatulien osallistujien vastauksia esitettyyn kysymykseen.
Tapahtumaan osallistui Metsähyvinvoinnin puolesta Laura Kammonen. Tulkinnat ja heränneet ajatukset ovat yhteistä ajattelua yksittäisistä sekä ryhmäkeskusteluista, eikä niistä voi luonnollisesti vetää suoraan johtopäätöksiä. Jokaiselta vastaajalta tuli hieman erilainen näkemys. Tiettyjä tunnuspiirteitä oli kuitenkin havaittavissa ja olisikin mielenkiintoista kuulla myös laajemmin ajatuksia, mitä hyviä asioita eri ihmiset haluaisivat tuoda omista vapaaehtoistoiminnoistaan työelämään.
Sisäisen motivaation voiman lähteitä
- Yhteenkuuluvuus ja arvostus
- Hyvän tekeminen ja merkityksellisyys
- Kyvykkyys ja oppiminen
- Vapaaehtoisuus ja itsenäisyys
(Lähde: Metsäjohtamisen työkirja, s. 33, lataa kirja sivulta)
Mitä veisit työelämään partiosta johtamisesta?
Eniten myönteistä keskustelua herätti hierarkia. Vaikka partiossa on selkeä hierarkiajärjestelmä ja jokaisella on oma roolinsa ja paikkansa, johtajat eivät ole etäisiä, saati kylmiä, johdettaviaan kohtaan. Ihmiset koetaan helposti lähestyttäviksi roolijaosta välittämättä. Voisi sanoa jopa ”ystävyyttä yli hierarkiarajojen”.
Partiossa on toimivaksi todettu myös vertaisjohtajuuden malli: esimerkiksi nuoria, teini-ikäisten ryhmiä, ohjaavat yleensä vain muutamaa vuotta vanhemmat vartionjohtajat. On elinehto järjestelmälle, että nuoria ei menetetä toiminnan parista ikäryhmässä, joka usein koetaan ehkä haastavaksikin johtaa. Sen sijaan nuoret ovat motivoituneita, innostuneita ja kasvavat partion mukana.
Johtajuuteen ja rooliin kasvaminen tapahtuu tukemalla, rinnalla johtamalla ja erään vastaajan sanoin ”sitä voi harjoitella turvallisessa ympäristössä”. Ihmisille annetaan vain sen verran haasteita kuin on kyvykkyyttä asiaa hoitaa.
Kuvittelisi ensin, että kun kyse onkin vapaaehtoistoiminnasta, ihmisiä helpottaa ajatus, että ”siitä pääsee eroon helposti”, jos tuntuu hankalalta tai että ei tarvitse tehdä sellaisia hommia, jotka tuntuvat tylsiltä. Keskusteluissa nousi kuitenkin esiin velvollisuudentunto eri muodoissa ja monella eri tavalla. Ns. siipeilijäongelmasta, eli ihmisistä, jotka vain osallistuvat helppoihin juttuihin ja välttävät epämukavia, ei tullut keskustelua. Vastauksista huolimatta se voi olla arkea myös partiossa, mutta väistämättä mielessä kävi, sisällytetäänkö partiossa vahvasti toimintaan joitain sellaisia arvoja, jotka mahdollisesti kitkevät ongelmaa?
Merkityksellisimpiä puolia partiossa koettiin olevan yhdessä tekeminen, yhteisöllisyys, kaikessa mitä tehdään. Myös tavoite (arvot, visio) on selkeä ja kaiken toimimisen halutaan tukevan vahvasti yhteisiä tavoitteita.
Työelämään partiotoiminnan piirteistä toivottiin myös sellaisia asioita kuin johdonmukaisuus, täsmällisyys, joustavuus ja luotettavuus. Pidetään kiinni sovitusta ja tartutaan tekemään, ei jahkailla. Itse Johtajatulet-tapahtumassakin näkyi ulkopuolisille vahvasti sisäänrakennettu ”ohje” siitä, että tartutaan itse toimeen, eikä odoteta jonkun muun hoitavan asiaa.
Uskaltaisin väittää, että suurinta osaa, jos ei jopa kaikkia, partiolaisten mainitsemista ”johtajuusopeista” voi soveltaa myös työelämään. Jos vain tunnistetaan mahdollisuudet. Myönteisenä haasteena heräsikin keskustelua, miten kukakin asiaa käytännössä toteuttaisi.
Ydinsanojen nostoja vastaajilta
- Luotettavuus – pidetään kiinni sovitusta
- Yhdessä – yhteisöllisyys
- Erilaisuus – ketään ei jätetä yksin
- Lupa mokata – et ole yksin tai joudu häpeään
- Johdonmukaisuus, täsmällisyys ja joustavuus
- Tartu toimeen itse
- Vapauta ihmiset tekemään paras päätös
Lue lisää
Mitä Metsähyvinvointi teki Johtajatulilla?: Välineitä ja inspiraatiota Johtajatulilta
Blogi pääpuhuja Risto Siilasmaan puheesta: Yrittäjämäinen johtajuus ei ole yksin päättämistä