Kuvittele kaksi eri tiimiä, sama tehtävä, samat osaamiset. Toinen keskittyy vahvuuksiin, toinen heikkouksiin. Kumpi tiimi onnistuu paremmin?
Jos eläisimme vielä 80-lukua, tiimien onnistumisen ero ei välttämättä olisi ollut kovinkaan suuri tai ehkä heikkouksiin keskittyvä tiimi olisi jopa voinut voittaa. Tarkkojen raamien ja liukuhihnamaisen työn maailmassa virheiden etsimisellä, tunteiden piilottamisella ja heikkojen lenkkien vahtaamisella olivat teollistumisen myötä pitkään kehittyneet juuret. 80-luvulla työ onnistui useimmiten, kun tehtiin ylhäältä tulleen ohjauksen mukaan melko tasalaatuista ja mahdollisimman paljon, liikoja itse ajattelematta.
Mitä kävisi tiimeille tänään? Kumpi pärjäisi paremmin? Mieti omaa työtäsi. Kuinka usein päivittäin joudut valitsemaan, miten toimit seuraavaksi? Keiden kaikkien työstä ja osaamisesta oma työsi on riippuvainen, keiden kaikkien työhön sinä vaikutat omalla tekemiselläsi? Milloin työsi tuntuu onnistuvan? Ovatko silloin käytössäsi heikkoutesi vai vahvuutesi? Milloin tunnet innostuvasi työstäsi?
Tämän päivän maailmassa kaikki työmme tulokset riippuvat monista ihmisistä, asioista ja järjestelmistä. Vaikutamme kaikki toisiimme. Minä innostun valtavasti työstäni silloin kun tekemiselläni on oikeasti merkitystä toisille, voin kehittyä ja hyödyntää omaa osaamistani ja mukana on hyvä toisiamme täydentävä porukka – ja tutkimusten mukaan taitavat lähes kaikki muutkin innostua näistä samoista asioista. Ollessani innostunut annan parastani, työ tuntuu antoisalta ja vie mennessään.
Kun mukana on hyviä ja osaavia työkavereita, tunnemme voivamme luottaa toisiimme ja onnistumiseemme, uskallamme panna itsemme peliin ja saamme yhdessä paljon aikaan. Tuijotammeko silloin heikkouksiamme…? Vai keskitymmekö kenties vahvuuksiimme ja siihen, mitä kukin meistä voi antaa yhteiseen työhön?
Kyvykkyyden tunne eli kokemus siitä, että osaan, pärjään, opin, saan aikaiseksi ja pystyn toimimaan porukassa on yksi ihmisen tärkeistä psykologisista perustarpeista. Se antaa meille energiaa ja innostaa toimimaan. Tarkkailemme kuitenkin helposti vain niitä asioita, joita emme osaa ja silloin tipahdamme negatiivisuuden ja arvostelun kehään. Se taas syö meiltä energiaa ja saa meidät epäonnistumaan.
Vahvat ja menestyvät tiimit osaavat katkaista negatiivisuuden kehän ja vaihtaa sen vahvuuksien näkemisen ja onnistumisen kehäksi. Se onnistuu myös meiltä kaikilta muiltakin riittävästi harjoittelemalla – kannattaa testata, jos et vielä ole aloittanut!
Omien ja toistemme vahvuuksien huomaaminen auttaa meitä onnistumaan työssämme. Voimme keskittyä siihen, mitä parhaiten osaamme ja antaa sen yhteiseen käyttöön. Samalla työn tekeminen tuntuu mukavalta ja kevyemmältä. Vahvuuksiemme kehittäminen ja hyödyntäminen auttaa meitä olemaan ketteriä ja kekseliäitä nopeasti muuttuvan työn maailmassa. Se taas puolestaan saa meidät tuntemaan onnistumisen iloa ja nauttimaan tekemisestämme.
Aika usein nykyisin työssämme tarvittavat vahvuudet eivät ole itsestään selviä, ne voivat olla vaikkapa tunteiden ymmärtämistä. Meillä on myös paljon piileviä vahvuuksia, joista emme ehkä edes itse ole tietoisia. Usein niiden käyttäminen auttaa meitä vielä paljon enemmän kuin ne kaikki ensimmäisenä mieleen tulevat vahvuudet… Ja usein myös työskentelyn eri vaiheissa tarvitaan erilaisia osaamisia, silloin tiimit hyötyvät myös jokaisen jäsenen vahvuuksista vuorollaan.
Sitä siis saa mitä tilaa – kun kiinnitämme huomiota vahvuuksiimme ja niiden kehittämiseen, saamme hyviä tuloksia työssämme, pärjäämme muutoksessa, pystymme kiinnittämään huomiota tulevaisuuden tarpeisiin ja vahvistumme itsekin. Kokeile vaikka – ja käytä myös tunteita! 🙂
Vahvuuksistamme innostunut kirjoittaja:
Kirjoittaja
Marja Viluksela
Organisaatiovalmentaja, ennakoija, FM
Ajatuspari
marja()ajatuspari.fi
050 5294 294
Klikkaa muihin kirjoituksiin joihin tämä blogi liittyy:
