Johtamisakatemian aamiaistilaisuus 10.1.2017

Metsäalan Johtamisakatemian aamiaistilaisuus järjestettiin tiistaina 10.1.2017 Helsingissä.

Aamiaistilaisuudet tuovat joka kerta ajankohtaisen akatemian teemaan liittyvän aiheen esille ja luovat keskustelu- ja kohtaamispaikan aiemmin Johtamisakatemiaan osallistuneille sekä tulevan kurssin osallistujille. Seuraava Metsäalan Johtamisakatemian kurssi järjestetään tammikuun 2017 lopussa (kurssi 5). Kurssi 6 järjestetään syyskuussa, ja syksyn aamiaistilaisuus on 5.9.2017.

 

Arto Kariniemi

Tilaisuuden aluksi ohjelmajohtaja Arto Kariniemi kertoi akatemian nykyisistä ja tulevista suuntaviivoista. Metsäalan Johtamisakatemian kurssit 1-6 järjestetään samalla teemotuksella. Tämän jälkeen noin 150 metsäalan vaikuttajaa on osallistunut Johtamisakatemiaan.

Marraskuussa 2016 julkaistiin Metsähyvinvoinnin Silmut ja Kasvualusta, joiden näkemys kuvaa hyvin nykypäivän ja tulevaisuuden metsäalan arvoja; millaisilla asioilla on merkitystä, jotta menestymme alana ja onnistumme yksilöinä. Kariniemi korosti, että jokaisella on oikeus tulkita Silmut järkevästi omaan työelämän hetkeen suhteutettuna.

 

Pasi Puttonen

Johtamisakatemian kurssin 4 Kymppi Pasi Puttonen (professori, laitoksen johtaja, Helsingin yliopisto) oli kertomassa Kympin terveisiään. Hän korosti uskallusta heittäytyä akatemian kurssipäiviin ja osallistujien suurta kokemuspinta-alaa. Osallistujilla on paljon mahdollisuuksia ottaa akatemiasta ajatuksia mukaansa omaan organisaatioon.

 

Antti Kylliäinen

Tammikuun aamiaistilaisuuden teemana oli tällä kertaa ”Hyveet työssä”, johon eetikko Antti Kylliäinen oli herättämässä osallistujien ajatuksia. Kylliäisen mukaan emme ole useaan vuosikymmeneen enää puhuneet hyveistä, sen sijaan keskustelussa olemme korvanneet ne säännöillä ja arvoilla. Näitä kaikkia kuitenkin tarvitaan hyvään työhön ja toimivaan organisaatioon.

Kylliäisen mukaan arvot kertovat ennen kaikkea, millaisia haluamme organisaationa olla ja mihin suuntaan kehittyä. Hyveet taas ovat jo totta, ne ovat henkilökohtaisempia ominaisuuksia, ensisijaisesti ihmisten ja vasta toissijaisesti organisaation hyveitä.

Työelämässä tämä tarkoittaa sitä, että ”arvot ovat hyvänä pidettyjä asioita, joihin organisaatio toiminnassaan haluaa sitoutua”. Hyveet taas ovat ”ne ominaisuudet, joiden varassa kaikki hyvä organisaatioissa tapahtuu”.

Kaikilla organisaatioilla on hyveitä, niitä vain ei ole tunnistettu ja määritetty. Monet hyveet, kuten rehellisyys ja vastuullisuus, löytyvät läpi linjan, mutta jokainen yhteisö löytää myös muita hyveitä, jotka ovat lähellä heidän näkökulmaansa. Kylliäisen mukaan olemme tällä hetkellä tilanteessa, jossa joitain keskeisiä hyveitä on katoamassa. Toisaalta hän nostaa rohkeuden esimerkkinä hyveestä, joka on nousussa laajasti erityisesti nuorten keskuudessa.

Kehittämällä hyveitä voimme vaikuttaa työntekijöiden motivaatioon ja sitoutumiseen ja vahvistaa yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia.

 

Hyve-teema herätti runsaasti keskustelua ja kysymyksiä osallistujissa.