Lupa onnistua – ja rohkeus epäonnistua. Ovatko ne itsestäänselvyyksiä?
”Lupa onnistua” oli Metsähyvinvoinnin Metsäpäivillä 2016 järjestämän keskustelutilaisuuden teemana. On välttämättömyys, että jokaisella on työssään luottava ja onnistumiseen kannustava ilmapiiri. Emme monesti osaa auttaa kehittämään toisten ideoita eteenpäin tai tyrmäämme ne liian ajoissa. Voi olla, että tunnemme jopa kilpailua, kateutta tai katkeruutta, emmekä halua toisten onnistuvan. Samalla vähennämme itseltämme mahdollisuuksia tehdä paremmin, ja syömme yhteisen onnistumisen edellytyksen.
Mutta entä epäonnistuminen? Sanonnassa ”virheistä oppii” on totuusperä. Pieleen menneisiin asioihin ei tule jäädä eikä jättää vellomaan yksin. Sellainen toiminta kääntää asiat päälaelleen: vahvistaa epäonnistumisen muistoa, ja virheestä kasvaa suurempi kuin se alkujaan olikaan.
Virheistä kuitenkin todella oppii, mikäli epäonnistumisesta voi keskustella avoimesti. Jopa olla tyytyväisiä, jos kokeilu ei olekaan epäonnistunut, kuten useissa ajatushautomoissa tai startupeissa tehdään. Esimerkiksi Supercellissä sanotaan ”menestystä juhlittavan oluella ja epäonnistumista samppanjalla”. Ja nimenomaan oppimisprosessia, ei itse virheitä. (Esim. 1, 2).
Positiivinen vastaanotto epäonnistumisia kohtaan tarjoaakin turvaverkon, joka kannustaa onnistumaan. On jopa syytä ”harjoitella” epäonnistumista, koska pohjimmiltaan se on kielteinen tunnekokemus. Epäonnistumisen mörkö kutistuu, innostumisen ilo kasvaa.
Mitä voisivat olla esimerkiksi työpaikoilla ne pienet-suuret keinot, joilla luodaan turvallinen kokeiluihin kannustava henki? Vain rohkeudella ja ennakkoluulottomuudella voi syntyä jotain uutta.
Pelko ja kiire syövät luovuuden ja tehokkuuden. Kun tarjoamme turvallisen, vastuullisen ja inhimillisyyttä kunnioittavan työpaikan, mieli ja ruumis työskentelevät paremmin ja olemme myös itse tyytyväisempiä. Millaisia keinoja meillä on vaikuttaa?
Pitää oivaltaa se suuri potentiaali, joka vapautuu, kun työntekijät uskaltavat kokeilla jotain tuoretta ja viestiä ideoistaan avoimesti. Kaikki lähtee esimerkistä. Jos ei myönnä ikinä epäonnistuneensa, asettaa itsensä muiden yläpuolelle. Rohkaise muita kokeilemaan, anna täysi rehellinen luottamuksesi ideoille ja ole aidosti mukana. Meidän on varmistettava, että kaikilla on uskallus epäonnistua, ja virheet on syytä ottaa kannustuksella, jopa juhlien vastaan.
Kirjoittaja
Laura Kammonen
viestintäkoordinaattori
Metsäteho Oy
Innostuksen antaja
Ajatuksia ihmislähtöisestä työelämän muutoksesta Rubiikki-blogissa.
Klikkaa muihin kirjoituksiin joihin tämä blogi liittyy:
