Metsämiesten Säätiön webinaarissa 2.9. käsiteltiin tutkimuksessa saatuja metsäammattilaisten kuvauksia siitä, kuinka metsäuutisointi ja metsäkeskustelu vaikuttavat heidän työhyvinvointiinsa. Tilaisuudessa esiteltiin työpsykologin muotoilemat suositukset, joiden avulla niin yksilöt kuin yhteisöt voivat vahvistaa omaa hallinnan tunnettaan ja toimijuutta viestintäympäristössä.
Taloustutkimus selvitti syksyllä 2025 metsäammattilaisten näkemyksiä metsäaiheiden käsittelystä mediassa ja julkisessa metsäkeskustelussa. Kyselyyn saatiin runsaasti avoimia vastauksia, jotka Freia Oy on nyt analysoinut erikseen. Molemmat työt tilasi Metsämiesten Säätiö.
Tulosten mukaan ristiriitainen ja syyllistävä metsäkeskustelu voi kuormittaa metsäammattilaisia, horjuttaa ammatti-identiteettiä ja työn merkityksellisyyden kokemusta. Valtaosa vastaajista pitää työtään silti tärkeänä ja yhteiskunnallisesti merkityksellisenä.
Työpsykologian lisensiaatti Päivi Frantsi Freia Oy:stä esitteli tulokset webinaarissa 2. syyskuuta.
Työhyvinvoinnin näkökulmasta Frantsi pitää tärkeänä sitä, että metsäammattilaiset eivät jäisi julkisen keskustelun kohteeksi tai omaksuisi uhriroolia. Sen sijaan hyvinvointia tukee kokemus omasta vaikutusmahdollisuudesta eli toimijuudesta.
Positiivinen kehä metsäalalla. Kuva Freian raportista.
Hallinnan tunnetta ja ammatillista itsetuntoa voi vahvistaa, kun osallistuu metsäkeskusteluun, verkostoituu ja jakaa omaa asiantuntemustaan. Frantsi kannustaa tuomaan metsän arkea esiin ja puhumaan kuutioiden lisäksi tunteista, luonnosta ja ihmisistä.
Työpsykologin suositukset metsäammattilaisille ovat:
• Jokainen työntekijä on metsäkeskustelija.
• Säilytä aitous, avoimuus ja rauhallisuus metsäkeskusteluissa.
• Tee oman työsi vaikutukset näkyviksi ja osallistu paikallisiin metsäkeskusteluihin.
• Keskustele kollegoiden kanssa kokemuksistasi ja havainnoistasi.
• Keskity asioihin, joihin voit itse vaikuttaa.
• Muista, että yksittäiset keskustelut eivät määritä ammattisi arvoa tai merkitystä.
Raportti sisältää erikseen suosituksia ja vinkkejä yksilöille, esihenkilöille ja tiimeille, työnantajille, ammattiliitoille ja metsäalalle.
Kommenttipuheenvuoroissa arvioitiin tuloksia käytännön näkökulmista
Webinaarin kommenttipuheenvuorossa puheenjohtaja Stefan Borgman METO:sta huomautti, että työhyvinvointi ei ole vain yksilön asia, vaan sillä on vaikutuksia koko metsäalan kilpailukykyyn, vetovoimaan ja osaajien pysymiseen alalla.
Toimialapäällikkö Juha Saarivuori Koneyrittäjät ry:stä piti tärkeänä, että pienet metsäkoneyritykset saavat järjestöiltä ja työn tilaajilta tukea vaikeissa viestintätilanteissa. Hän myös huomautti, että keskusteluissa ei ole tarkoitus vaimentaa kritiikkiä. Alan pitää kuunnella vaikeita kysymyksiä, perustella toimintansa ja oppia virheistä. Vastavuoroisesti metsäammattilaisia pitäisi kohdella ihmisinä ja heidän osaamisensa tunnistaa.
Henkilöstöjohtaja Minna Luomalahti Koskisen Oyj:stä kannusti työnantajia antamaan henkilöstölle valmiuksia, aineistoja, turvaa ja kriisiviestinnän rakenteet. On hyvä tehdä oma työ, sen perustelut ja taustalla olevat arvot näkyviksi ja ymmärrettäviksi. Kaikkia ei kuitenkaan pidä velvoittaa julkisiksi viestijöiksi.
Tutkija Marja Kallioniemi Luonnonvarakeskuksesta totesi, että metsäammattilaiset tekevät arjessaan paljon kestävyyteen, luonnonarvoihin ja monimuotoisuuteen liittyvää työtä, mikä jää julkisessa keskustelussa usein näkymättömäksi. Akuuttina tarpeena hän pitää luotettavaa ja turvallista väylää, jossa metsäammattilaiset voivat kertoa tuntemuksistaan.
Katso myös:
- tilaisuuden tallenne (YouTube)
- tiedote (mmsaatio.fi)
- Freia Oy:n raportti (Metsähyvinvoinnin aineistopankki).
Kommenttipuheenvuorojen esittelyssä on hyödynnetty tekoälyn webinaarivideosta kokoamaa yhteenvetoa. Artikkelin kuvituskuva: Tarja Ollas
