Miten johto voi rohkaista metsäalan ammattilaisia osallistumaan julkiseen keskusteluun ja tuomaan omaa työtään näkyväksi? Kysymystä pohdittiin Metsähyvinvointi-hankkeen johtajille suunnatussa työpajassa Metsäpäivien 2026 yhteydessä.
Työpajan teemaan johdattelevassa puheenvuorossa Työtehoseuran toimitusjohtaja Teemu Hassinen tarkasteli viestintää johtamisen näkökulmasta. Keskeinen ajatus oli yksinkertainen: henkilöstön on helpompi viestiä, kun johto näyttää esimerkkiä ja tekee viestimisestä sallittua, tuettua ja arvostettua osaa työtä.
Viestimään kannustavat myös työpsykologian ammattilaiset, sillä osallistuminen julkiseen keskusteluun ja oman asiantuntemuksen jakaminen vahvistavat ammatillista itsetuntoa ja hallinnan tunnetta.
Työntekijät ovat uskottavia viestijöitä
Organisaation työntekijät voivat olla erittäin uskottavia viestijöitä. Asiantuntijan omalla äänellä kerrotut näkemykset ja kokemukset voivat puhutella eri kohderyhmiä eri tavalla kuin organisaation virallinen viestintä. Samalla ne tekevät näkyväksi sitä, millaista osaamista organisaatiossa on ja millaista työtä siellä käytännössä tehdään.
Viestimisen aloittamisen kynnys voi kuitenkin olla osalle korkea. Oma asiantuntemus voi tuntua vaikealta sanoittaa julkisesti, sopivaa tapaa tai kanavaa ei ehkä löydy heti tai kokemuksen puute voi tuoda epävarmuutta. Se ei tarkoita, ettei halua viestiä olisi. Siksi johdon ei kannata tulkita vähäistä viestintää merkiksi siitä, ettei henkilöstö haluaisi osallistua keskusteluun.
Kynnystä voidaan madaltaa kannustamalla, tarjoamalla tukea ja luomalla mahdollisuuksia kartuttaa kokemusta.
Johto näyttää, millainen viestintä organisaatiossa on sallittua
Johdon oma esimerkki vaikuttaa vahvasti siihen, millaiseksi viestimisen kulttuuri organisaatiossa muodostuu. Työntekijöitä on vaikea rohkaista osallistumaan julkiseen keskusteluun, jos johto itse pysyttelee siitä sivussa.
Kyse ei kuitenkaan ole vain toimitusjohtajan näkyvyydestä. On tärkeää, että myös organisaation eri asiantuntijat osallistuvat keskusteluun ja tuovat omaa osaamistaan esille. Johto voi näyttää omalla esimerkillään, ettei viestinnän tarvitse aina olla viimeiseen asti hiottua tai muodollista. Omalla äänellä saa viestiä ja erilaisia tapoja osallistua voi kokeilla.
Henkilöstön on hyvä tietää, mistä aiheista organisaatio haluaa puhua, mitä niistä halutaan sanoa ja missä kulkevat viestinnän rajat. Tarkoituksena ei ole antaa valmiita sanoja suuhun, vaan antaa asiantuntijoille riittävä yhteinen pohja, jonka varaan he voivat rakentaa viestintäänsä omalla äänellään.
Viestimiseen tarvitaan myös konkreettisia rakenteita
Kannustus ei yksin riitä, jos viestimiselle ei ole työssä aikaa, tukea tai arvostusta. Hassinen nosti esiin useita käytännön tapoja, joilla johto voi tehdä viestinnästä aidosti osan työtä:
- panostetaan viestinnän ammattilaisten tarjoamaan tukeen
- varataan viestimiselle työaikaa
- huomioidaan aktiivisesti viestivät työntekijät
- käsitellään viestinnällisiä tavoitteita osana kehityskeskusteluja
- pyydetään palautetta myös johdon omasta viestinnästä.
Kokeilemiselle pitää olla tilaa
Turvalliseen viestintäkulttuuriin kuuluu, ettei viestinnässä tarvitse heti osata kaikkea tai löytää itselle sopivaa tapaa. Työntekijä voi kokeilla esimerkiksi erilaisia kanavia, sisältöjä ja tapoja osallistua keskusteluun ja kartuttaa samalla kokemusta siitä, mikä tuntuu itselle luontevalta. Johdon tehtävänä on osoittaa, että tällaiseen kokeilemiseen on lupa.
Kokeilemiseen kuuluu myös se, ettei jokaisen sanavalinnan tarvitse osua aina täydellisesti. Jos viesti herättää kritiikkiä, tulee väärinymmärretyksi tai jokin menee pieleen, työntekijän pitää voida luottaa siihen, että hän saa tilanteeseen tukea eikä jää selvittämään sitä yksin.
Johdon tehtävä ei siis ole vain kannustaa henkilöstöä näkymään enemmän, vaan antaa viestimiselle aikaa ja tukea sekä luoda selkeät pelisäännöt, joiden puitteissa erilaisia tapoja viestiä on turvallista kokeilla. Kun johto näyttää myös itse esimerkkiä, henkilöstön on helpompi tuoda omaa osaamistaan ja työtään esille julkisessa keskustelussa.
Työ jatkuu Metsähyvinvointi-hankkeessa
Metsämiesten Säätiön rahoittamassa Metsähyvinvointi-hankkeessa etsitään vuonna 2026 keinoja siihen, miten johto ja esihenkilöt voivat tukea metsäalan ammattilaisia viestinnässä ja julkiseen keskusteluun osallistumisessa. Johtajien työpajassa koottuja näkökulmia työstetään eteenpäin metsäalan viestijöiden kanssa. Metsähyvinvoinnin pyöreä pöytä tulee antamaan suositukset hyvistä käytännöistä metsäalalle. Työpaja oli yhteistyötä Metsäalan Johtamisakatemian kanssa. Aiheesta viestitään lisää talven aikana.
