Mielekäs työ, itsenäisyys ja hyvät työyhteisöt ovat metsäalan toimihenkilönaisten voimavaroja. MetsäNaiset-tutkimuksen haastattelut nostavat esiin myös kuormittavia työoloja ja sukupuoleen liittyvää epäasiallista kohtelua. Haastatteluissa työuran alkua kuvattiin nahkankovetusvuosina. Julkistuswebinaarin kommentoijat painottivat toimintakulttuurin muuttamista, jotta työntekijän ei tarvitse oppia kestämään epäasiallista kohtelua.
Metsäasiantuntijan työstä pidetään ja siinä koetaan onnistumisen iloa, vaikka työmäärä voikin koetella jaksamista. Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston MetsäNaiset-tutkimushaastatteluissa kymmenen toimihenkilönaista kertoivat työhyvinvointiinsa vaikuttavista asioista. He arvostivat työkavereita ja asiakaskohtaamisia sekä mahdollisuutta suunnitella omaa työtään. Myös ongelmanratkaisu, osaamisen karttuminen ja metsässä työskentely antoivat voimavaroja.
Tutkija Marja Kallioniemi Lukesta ja vanhempi yliopistonlehtori Hanna-Riitta Kymäläinen Helsingin yliopistosta esittelivät tutkimuksensa tuloksia julkistuswebinaarissa 8.10.2026.
Työmäärä kuormittaa
Haastattelut tehtiin elo–lokakuussa 2025 vilkkaan puukauppakauden jälkeen. Kaikissa haastatteluissa pohdittiin suuren työmäärän keskellä selviytymistä. Kausittaiset ruuhkat, henkilöstön poissaolot ja organisaatiomuutokset saattoivat kasvattaa työkuormaa. Haastatteluissa kuvattiin sekä kannustavaa johtamista että tilanteita, joissa työntekijä jäi kuormituksensa kanssa yksin.
Metsäalalle tyypillinen, joustava työaika saattoi olla sekä työn vahvuus että kehittämiskohde. Joustot helpottivat arkea, mutta työn ja vapaa-ajan raja saattoi hämärtyä. Puheluihin vastattiin iltaisin ja viikonloppuisin, jotta muiden työ puuhuoltoketjussa etenisi.
Huomaamatta kertyvät tehtävät pitää tunnistaa
Osa haastatelluista koki, että naisen täytyy tehdä miehiä enemmän töitä saadakseen saman arvostuksen. Oman osaamisen jatkuva todistaminen saattoi johtaa erityisen perusteelliseen työskentelyyn ja lisätä kuormitusta.
Haastatteluissa nousi esiin myös vastuiden kasautuminen. Työntekijä saattoi huomata ilman tekijää jääneen tehtävän, huolehtia aikatauluista tai ottaa vastuulleen työvaiheiden yhteensovittamisen. Kun tällaiset tehtävät kertyvät varsinaisen työn rinnalle, kokonaiskuorma voi kasvaa huomaamatta.
Epäasiallisiin tilanteisiin tarvitaan yhteinen toimintatapa
Haastatellut kertoivat osaamisen vähättelystä, ulkonäön kommentoinnista ja seksuaalisista ehdotuksista. Viidessä haastattelussa kuvattiin tilanteita, joissa asiakas ei halunnut asioida naisen kanssa. Kaksi haastateltavaa kertoi fyysisestä ahdistelusta.
Raportti korostaa organisaation vastuuta ongelmatilanteiden käsittelyssä. Työntekijää ei pidä jättää yksin selvittämään häirintää, uhkaa tai vaikeaa asiakastilannetta. Toimintatapojen tulee olla etukäteen sovittuja ja työntekijöiden tiedossa.
Työuran alussa koetaan tarvetta ”kovettaa nahka”
Työuran alkuun liittyvää sopeutumista kuvataan haastattelujen pohjalta ”nahkankovetusvuosina”. Haastatellut kertoivat odotuksista olla ronski, jämäkkä ja sanavalmis sekä olla loukkaantumatta. Osa kuvasi tilanteita, joissa uutta naisammattilaista testattiin tai hänen neuvojaan ei uskottu.
Tietojärjestelmät, työvaatteet ja perhearki
Tietojärjestelmät helpottivat monen työtä, mutta haastatteluissa kuvattiin myös ohjelmistojen keskeneräisyyttä ja verkkoyhteyksien puutteita. Kun kirjaus ei onnistu maastossa, samaan asiaan on palattava myöhemmin. Tutkijat suosittelevat ohjelmien kehittämistä työn sujuvuuden näkökulmasta. Käytössä oli myös hyvin toimivia järjestelmiä, joista voisi ottaa oppia.
Toimihenkilönaisten maastotyöhön sopivat, oikein mitoitetut työvaatteet nousivat konkreettiseksi kehittämiskohteeksi, etenkin pohjoisemmassa Suomessa.
Perheen hoivavastuut lisäsivät vaikeuskertoimia työstä palautumisessa. Erilaisille elämäntilanteille pitäisi antaa tilaa työelämässä.
Tutkimuksen keskeiset suositukset työhyvinvoinnin parantamiseksi
Tutkimuksen perusteella metsäalan toimihenkilönaisten työhyvinvointia voitaisiin vahvistaa erityisesti seuraavilla toimilla:
- Panostetaan työuran alkuvaiheeseen. Perehdytys, mentorointi ja esihenkilön tuki ovat tärkeitä erityisesti työuran alkuvuosina.
- Huolehditaan työn kohtuullisesta kuormituksesta. Työtehtävien tasapuolinen jakaminen ja realistiset tavoitteet tukevat jaksamista.
- Puututaan epäasialliseen käytökseen nopeasti. Organisaatioissa tarvitaan selkeät toimintatavat konfliktien, häirinnän ja uhkaavien tilanteiden käsittelyyn.
- Kehitetään työvälineitä ja järjestelmiä. Toimivat ohjelmistot ja yhteydet helpottavat toimihenkilöiden työtä erityisesti kenttäolosuhteissa.
- Rakennetaan osallistavaa työkulttuuria. Osaamisen arvostaminen, asiallinen vuorovaikutus ja erilaisuuden hyväksyminen vahvistavat työhyvinvointia.
Työhyvinvointi vaikuttaa alan kykyyn saada ja pitää osaajia
Webinaarin kommenttipuheenvuorossa Metsäteollisuus ry:n johtaja Maarit Lindström kehysti naisten aseman metsäalalla kysymykseksi alan osaajapohjasta, veto- ja pitovoimasta sekä elinvoimasta. Hän siirsi näin huomion tasa-arvokeskustelusta myös alan tulevaisuuden toimintaedellytyksiin. Pienenevien ikäluokkien Suomessa alalla ei hänen mukaansa ole varaa jättää puolta osaajapotentiaalista tavoittamatta.
Lindströmin mukaan toimintakulttuuria tulee arvioida sen perusteella, miten hyvin se antaa erilaisille ihmisille mahdollisuuden käyttää osaamistaan ja rakentaa työuraansa. Hän vastasi tutkimuksessa kuvattuun nahkan kovettamisen vaatimukseen ajatuksella, että alan itsensä pitäisi luoda nahkansa. Työpaikkojen ja koko toimialan tulee hänen mukaansa toimia paremmin, jotta naisten ei tarvitse oppia kestämään epäasiallista kohtelua. Samalla hän nosti esiin oman asiantuntijatyön johtamisen taidot, kuten priorisoinnin, työn rajaamisen ja palautumisesta huolehtimisen.
Käytännön keinoina Lindström mainitsi vuorovaikutteisen johtamisen, kunnollisen perehdytyksen ja mentoroinnin sekä yhteiset toimintamallit vaikeisiin asiakas-, virhe- ja uhkatilanteisiin. Hän kertoi myös Metsäteollisuus ry:n käynnistämästä Metsänaiset-verkostosta, jonka tavoitteena on tukea vertaisoppimista, mentorointia ja urakehitystä sekä vähentää asiantuntijatyön yksinäisyyttä.
Työn mitoitus ja turvallisuus ovat työnantajan vastuulla
METO – Metsäalan Asiantuntijat ry:n puheenjohtaja Stefan Borgman korosti, että metsäalan työn mielekkyys on vahvuus, jota työpaikkojen kannattaa vaalia. Työn vapaudesta ei kuitenkaan saa tulla tilannetta, jossa työntekijä joustaa jatkuvasti työn suuntaan.
Borgmanin mukaan työntekijän tehtävä ei ole yksin ratkaista liian suurta työmäärää. Vastuu työn mitoituksesta, johtamisesta ja turvallisesta työympäristöstä kuuluu työnantajalle. Hänen mukaansa työntekijän ei pidä kovettaa itseään pärjätäkseen huonossa työkulttuurissa. Työkulttuurin tulee muuttua sellaiseksi, ettei työntekijän tarvitse kestää epäasiallista kohtelua.
Toimintakulttuurin muutos näkyy myös päätösvallassa
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Hilkka Vihinen painotti johtamista, joka luo työntekijälle mahdollisuuden tehdä työnsä hyvin. Hänen mukaansa jatkuva työntekijöiden voimavarojen ylittäminen johtaa osaamisen ja jaksamisen menettämiseen.
Vihinen ehdotti, että yritykset ilmaisevat selvästi, etteivät ne hyväksy syrjintää tai epäasiallista käytöstä. Periaatteen tulee näkyä perehdytyksessä ja käytännön toiminnassa.Vastuu tilanteen korjaamisesta ei hänen mukaansa kuulu häirintää kokeneille naisammattilaisille. Hän nosti tarkasteltavaksi myös naisten aseman alan päättävissä elimissä ja työnjohdossa: toimintakulttuurin muuttaminen liittyy siihen, miten työ ja päätösvalta jakautuvat.
Lähteet
Raportti: Toimihenkilönaisten työhyvinvointi metsäsektorilla, julkistustilaisuuden webinaaritallenne ja Luken tiedote tuloksista ja toimenpidesuosituksista. Linkit löytyvät Metsähyvinvoinnin aineistopankista
Hankkeen rahoittivat Metsämiesten Säätiö ja Luonnonvarakeskus.
