Suomi on yhdistysten luvattu maa, tavataan sanoa. Mutta ei vain yhdistysten, vaan myös muiden instituutioiden. Ne eivät ole syntyneet sattumalta, vaan niillä on ollut oma paikkansa yhteiskuntamme taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistäjinä. Metsäalalla toimijoita ja organisaatioita on ja on ollut runsaasti, Jopa niin monia, että alaa vähemmän tuntevien on ollut vaikeata erottaa eri toimijoiden tehtäviä toisistaan.

Julkinen valta on panostanut merkittävästi metsävarojen käytön edistämiseen ja seurantaan. Tätä tehtävää varten on ollut joukko toimijoita, joiden rooli ja tehtävä ovat muuttuneet merkittävästi viimeisimpien metsälakien uudistamisten myötä. Kuva metsäalasta ei välttämättä ole selkeytynyt kansalaisten ja tavallisten metsänomistajien mielissä.

Rakenteet, joilla on pitkä historia, eivät muutu helposti. Instituutiot eivät kehity tehokkaasti ja/tai välittömästi. Instituutioiden uudistumisen hitaus ja muutosten jäykkyys ovat laajasti ja pitkään historiassa tunnettuja ilmiöitä. Muutoshitaus voi kestää pitkän aikaa ja estää sen, että toimijat uudistuisivat vastaamaan toimintaympäristön odotuksia. Tieto ja tietämys vaihtoehtoisista toimintamalleista on usein rajoittunutta. Niinpä organisoitumisen lopputulos lyhyellä aikavälillä onkin demokratian pelisääntöjen mukaista tasapainoilua.

Metsäalan muutoksesta ja murroksesta on puhuttu jo puolen vuosisataa. Syynä on ollut tunnettu koneellistaminen sekä töiden tekotavan ja luonteen muuttuminen. Aiemmin tarvittiin useita alueellisia tasoja toiminnan järjestämiseen niin yrityksissä kuin muissakin toimijaorganisaatioissa. Teknologia on muuttanut tilannetta niin, että tiedon jakamiseen, keruuseen ja hallintaan ei tarvita monitasoisia organisaatioita.

Toimialan kehittymisen kannalta voidaan kysyä, onko viime vuosina tapahtunut muutos ollut liiankin hidasta, vain reagoimista jo ympärillä tapahtuneisiin muutoksiin. Yrityksissä ylin johto laatii strategiat ja vastaa niiden toteutuksesta.  Julkishallinnon puolella ei näin ole, vaan periaatteessa ministerit ja ministeriöt vastaavat tästä työstä.

Metsäalan toiminnallinen kuva kaipaa selkeyttä. Kun julkiseen rahoitukseen perustuvien organisaatioiden uudistuksia suunnitellaan ja toteutetaan, olisi tarkkaan ja perusteellisesti punnittava organisaatioiden ja tehtävien relevanssi ja toimintatavat. Yhtä tärkeätä on selkeyttää suhteet muihin toimijoihin. Tähän on vielä hyvä mahdollisuus, sillä organisaatiot muuttuvat jatkossakin.

Heikki Pajuoja
toimitusjohtaja
Metsäteho Oy

Pajuoja osallistui Metsäalan Johtamisakatemian kurssille 1.