Metsäalalla koneyrittäjät ja heidän kuljettajansa ovat jatkuvassa viestien, ohjeiden ja toimintamallien ristipaineessa. Sähläykselle on otollinen pohja, kun työtä tehdään yritysten välisessä verkostossa usealle asiakkaalle. Esimiehen tai asiakkaan vaatimusten ja ohjeiden lisäksi työtä ohjaavat asiakkaan asiakkaiden eli metsänomistajien toiveet sekä verkoston odotukset. Sähläämisestä aiheutuvat kustannukset ovat huomattavia. Siksi työn sujuvoittaminen parantaa yrityksen tulosta.

Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Jyri Juustin mukaan työkyvyn johtamisessa on kysymys perusasioiden varmistamisesta. Tämä kiteytyy kolmeen asiaan:

1. Mitkä ovat yrityksissä käytännöt, joilla tunnistetaan liiketoiminnan kehittymistä uhkaavat työkykyriskit ja henkilöstön työkykyä tukevat tekijät? Miten näitä riskejä ennakoidaan ja työkykyä edistetään?
2. Miten varmistetaan esimiesten taidot ja mahdollisuudet huolehtia työn sujumisesta ja henkilöstön hyvinvoinnista?
3. Miten yrityksessä varmistetaan työntekijöiden osallistuminen työnsä kehittämiseen ja vastuunkanto omasta työkyvystään?

Hyviä tuloksia saadaan aikaan, kun kehitetään työtä, selkeytetään esimiestyötä, tuetaan palautumista ja kehitetään käytännöt terveysongelmien löytämiseen ja ratkaisemiseen. Metsäkoneyrityksissä näissä asioissa on vielä paljon tekemistä erityisesti haastavan toimintaympäristön vuoksi. Toisaalta yksittäiset yritykset ovat varsin pieniä, jolloin työn tavoitteiden asettaminen ja johtaminen on varsin suoraviivaista.

Yrittäjä Juha Metsä-Mattila totesi, että pienessäkin yrityksessä voidaan keskustella ja suunnitella työntekijöiden kanssa yhtiön tulevaisuutta. Näin työntekijöillä ja yrittäjällä on yksimielisyys yrityksen linjasta, ja kaikki ovat sitoutuneita yhteiseen tekemiseen. Metsä-Mattilan mukaan myös yrittäjä tarvitsee koulutusta johtamisesta ja käyttäytymisestä työn johtajana.

Työhyvinvointiasiantuntija Hannu Pursion mukaan työn sujuvuus syntyy hyvästä ohjeistuksesta, teknisen ympäristön toimivuudesta, selkeistä työrooleista ja työtehtävänsä osaavista työntekijöistä. Juustin kokemuksen mukaan työn sujumattomuus aiheutuu usein toimintaympäristön ja asiakastarpeiden muutoksesta ja siitä, että yritys ei muuta tällöin omia työtapojaan.

Työn sujuvoittamiseen tähtäävät toimet selkeyttävät työtä ja antavat työlle merkityksen. Yrityksessä tämä lähtee liikkeelle uusien työntekijöiden opastuksen ja perehdyttämisen kautta. Yrittäjille järjestetyissä tilaisuuksissa huomattiin perehdytystarve, vaikka työtekijällä olisi pitkäkin kokemus alalta. Selkeiden tavoitteiden määrittäminen ja palautteen antaminen on sujuvan työn lähtökohta.

Metsäkoneyrityksessä työn sujumattomuuden tai sairauspoissaolon kustannuksesta valtaosa syntyy menetetystä tuotannosta. Jos sähläykseen menee esimerkiksi 15 minuuttia viikossa, vuodessa yritykselle aiheutuu lähes 2 000 euron tulonmenetys.

Kirjoittaja:

Timo Makkonen
kehittämispäällikkö
Koneyrittäjien liitto ry

Katso blogiin liittyvät teemoitetut videot! 

 

 

 

Teksti perustuu Koneyrittäjien liiton tekemiin materiaaleihin työn sujuvuudesta ja työolojen parantamisen merkityksestä henkilöstön työhyvinvoinnin lisäämisessä. Materiaalit valmisteltiin Kannusteilla tulokseen ja parempaan työhyvinvointiin -hankkeessa, jonka rahoittajana oli Metsämiesten Säätiö.

Kannusteilla tulokseen ja parempaan työhyvinvointiin hankkeen verkkosivu