Helsingin Sanomien Laura Saarikoski kirjoitti lapsensa koulunkäynnistä USA:ssa:

”Ennen kuin viisivuotiaalla alkoi Yhdysvalloissa koulu, kotiin tuli kirje. Siinä pyydettiin kertomaan, onko lapsen kavereita tulossa samaan kouluun. Luulin, että kaverit sijoitettaisiin samalle luokalle, mutta olin väärässä: heidät kaikki sijoitettiin eri luokille. Luokat myös sekoitetaan joka ikinen vuosi, niin että lukuvuoden aikana syntyneet kaveriporukat hajoavat. ’Täällä ajatellaan, että jokainen lapsi on yksilö, jonka on tultava toimeen omillaan ja monien erilaisten ihmisten kanssa’, amerikkalaisnaapuri selitti.”

Ja taas se luki Twitterissä: change is the new normal, muutos on uusi normaali. Vaikka kuinka haluaisimme muuta, maailma ympärillämme muuttuu – kenties nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historian aikana. Myös metsäala ja meidän jokaisen työ muuttuu. Sekä työvälineemme että työtapamme ovat muuttuneet. Yksi isoimmista muutoksista on, että kohtaamme ihmisen eri tavalla kuin aiemmin, kommunikoimme keskenämme useilla eri kanavilla. Entistä useammin tehtävien organisaatiomuutosten jäljiltä monella meistä on myös uudet työtoverit.

Mitä yhteisöllisyys on ja onko sille ylipäätään käyttöä nykyaikana? Ehdottomasti on! Yhteisöllisyys on yhteenkuuluvuuden tunnetta, se pitää yhteiskunnat ja yhteisöt – myös työyhteisön – koossa. Voimme kaikki omassa työssämme rakentaa ja vahvistaa työpaikkamme yhteisöllisyyttä. Hyvät tavat ja työtoverin arvostaminen pätevät ja toimivat yhtä lailla olimmepa puhelimessa, Lyncissä, kahvihuoneessa, toimiston käytävällä tai neukkarissa. Kilometrit eivät ole yhteisöllisyyden este – netti yhdistää ihmisiä erilaisiin yhteisöihin ympäri maapallon. Yhteisöllisyys ei ole nurkkakuntaisuutta – päinvastoin, se ei tunne rajoja ja mukaan voimme ottaa myös asiakkaitamme ja kumppaneitamme!

Yhteisöllisyyden rakentamisessa myös työnantajalla on oma vastuunsa. Strategian arvojen mukainen toiminta luo yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemisen kulttuuria. Työnantajan on tarjottava puitteet yhdessä tekemiselle ja henkilöstön käytettävä niitä aktiivisesti. Yritykselle yhteisöllisyys on suuri mahdollisuus.

Tärkeintä yhteisöllisyyden kannalta on ymmärtää yhteiset päämäärät ja tavoitteet ja tehdä yhdessä töitä niiden eteen. Toimiva yhteisö on aina enemmän kuin yhteisön jäsenten summa. Ja edelleen, kuten jalkapallomaailmassa on tapana sanoa: no player is bigger than the club – kukaan pelaaja ei ole isompi kuin joukkue.

Meitä suomalaisia ei ole lapsina tarkoituksellisesti heitelty luokalta toiselle, olemme perinteisesti tottuneet tuttuun ja turvalliseen ympäristöön. Muutoksen, uuden työn tai tutusta työtavasta poikkeamisen voi kuitenkin kääntää myös uudeksi mielenkiintoiseksi seikkailuksi.

Harva meistä kykenee luomaan ihan yksin uutta, tai ottamaan yksin käyttöön uusia parempia järjestelmiä ja työtapoja. Yhdessä se on helpompaa. Ja yhdessä tekeminen onnistuu vain, jos tunnemme toisemme. Yhteisöllisyyden eteen pitää, ja kannattaa, tehdä työtä – yhteisöllisyys ei kulu käytössä vaan vahvistuu!

Ari Eini
johtaja
Suomen metsäkeskus

Eini osallistui Johtamisakatemian kurssille 2.